Maaseudun maisemat ovat osa kulttuuriperintöämme, asuinympäristöämme ja identiteettiämme. Maisemassa ei ole kyse vain historiasta vaan myös tulevaisuudesta. Kiinnostavinta maisemassa onkin sen muutos tai muuttumattomuus. Meidän aikamme jättää oman kerrostumansa kulttuurimaisemaan ja me päätämme millaisena aika meidät tulee muistamaan.
Edelliset sukupolvet ovat jättäneet Uudenmaan maaseudulle monimuotoisen maisemallisen perinnön. Sen perustan muodostavat laajat kumpuilevat pellot ja jokilaaksot maatiloineen, kartanoineen ja vanhoine kulkureitteineen. Maisema on muodostunut aina kulloisenkin maankäyttötarpeen mukaan. Saaristorannikolla on kalastajakyliä, majakkoja, huviloita, kesämökkejä, sodankäynnin merkkejä ja satamia. Uudenmaan maisemassa merkittäviä ovat myös Suomen teollisuushistorian ensimmäiset askeleet, rautaruukit.
Harva maisema näyttää enää samalta kuin 100 vuotta sitten. Puusto kasvaa ja aukkoja hakataan, peltoja raivataan ja taas metsitetään, järviä on kuivattu ja kosteikkoja tehdään, rakennuksia puretaan ja uusia rakennetaan. Vanhat maatalouden merkit, kuten perinnemaisemat ja tuulimyllyt ovat lähes kadonneet ja rakennusperinne uusiutuu hitaasti, mutta varmasti.
Maiseman perustekijöiden ja ominaispiirteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään maisemaa ja helpottaa maankäytön suunnittelua. Perustekijät, kuten selänteet, laaksot ja vesistöt ovat maiseman selkäranka ja muutokset niissä muuttavat maisemaa usein pysyvästi. Ominaispiirteet, kuten maiseman mittasuhteet, suuri- tai pienipiirteisyys tai historiallinen kerroksellisuus tekevät taas maisemasta ainutlaatuisen. Tutustu näihin tarkeimmin Maisema -oppaan avulla.
Hankkeen työpajassa mietimme miten valtakunnallisesti arvokkaan alueen arvot säilyvät ja lisääntyvät. Löysimme hyvin käytännönläheisiä keinoja Vakkolan alueella. Säilytetään alueen rakentamisen mittakaava, suositaan modernia puurakentamista ja tehdään raitin varteen harkittua täydennysrakentamista. Esiin tuli myös toive välttää liian kaavamaista suunnittelua ja säilyttää kylän kaunis viljasiilo maamerkkinä. Kaavoituksen avulla voidaan myös tukea alueen yritystoimintaa muun muassa matkailua. Maisemaa ja luontoa voidaan tuoda esiin tekemällä jokirantaan reitistöjä ja kehittää laiduntamalla rannan avoimia niittyrinteitä. Lisäksi erilaisten merkittävien reunavyöhykkeiden käsittely olisi hyvä merkitä rakennustapaohjeisiin.
Arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen kaavoittamisessa ja rakentamisessa tarvitaan paljon tietoa. Kaavamainen ja suoraviivainen tapa kaavoittaa ja rakentaa ei aina toimi maaseudun maisemissa. Tarvitaan keskustelua maiseman merkityksestä ja miten kehittää olevaa maisemakuvaa. Maisema tarvitsee asukkaansa, viljelijänsä ja yrittäjänsä, ilman heitä ei ole arvokasta kulttuurimaisemaakaan.
Blogi on osa Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa Mainiot maisemat -hanketta. Blogeissa kerrotaan Uudenmaan maisema- ja luontokohteista sekä hankkeen työpajojen tuloksista. Pidimme Uudenmaan kaavoittajille Askolassa työpajan Maisema ja maankäyttö huhtikuussa 2017. Teksti ja kuvat: Auli Hirvonen ja Katriina Koski, maisema -asiantuntijat / Etelä-Suomen MKN maisemapalvelut