Daan beajjetje båatsoe Trööndelagesne lea illedahke histovrijistie tïjje doekoe, ektiedamme daajbaaletje evtiedimmine siebriedahkesne.
Gorredimmie båatsoedajvijste edtja, daajbaaletje giehtelimsvuekiejgujmie ektine, gorredidh båatsoe lea ekologeles, ekonomeles jïh kulturelle monnehke jieleme.
Aaj båetijen aejkien boelvide!
Nasjonaale ulmie
Båatsoepolitihken våarome lea göökte jïjtjeraarehke tsegkieh; jielemepolitihke jïh aalkoealmetji reaktah
Ekonomeles, ekologeles jïh kulturelle monnehke båatsose sjïehteladtedh lea dan åvteste joekoen vihkeles ihke nöörjen åejvieladtjh edtjieh sijjen åeliedimmieh saemien årroejidie illedh.
Ulmieh akten ekonomeles, ekologeles jïh kulturelle monnehkevoeten bïjre leah ektesne viedteldihkie; Ekologeles monnehkevoete våaromem vadta ekonomeles monnehkevoetese, jïh ektesne ekologeles jïh ekonomeles monnehkevoete nuepiem vedtieh kulturelle monnehkevoetem gorredidh jïh evtiedidh. (gaaltije: Regjeringen.no)
Daajbaaletje barkoevuekieh båatsosne leah hijven leekedimmie- jïh tjöönghkemegiedtieh, nænnoes krievvie jïh daajbaaletje leekedimmievuekieh, men aaj åtnoe motovrevuajastahkijste goh lopmeskovtere jïh helikoptere.
Reaktavåarome lea læjhkan seamma goh don baelien Lappekodisille juhti; «Aalteren tïjjen åtnoe». Men daelie daajbaaletje hammosne.
Daanbien gåatomedajvh bovtsese 29 tjïeltine Trööndelagen tjïeltijste. Såemies tjïelth ajve smaave areaalh utnieh, mearan jeatjah tjïeltine mahte abpe miehtjiedajve gåatome bovtsese. Men jalhts jieleme «lea bodtjehke», dan aaj såemies haestemh.
Daan beajjetje haestemh
Båatsoe tjuara iktesth fleksijbele årrodh jïh jïjtjemse jarkelamme mierietsiehkieh sjïehtedidh.
- Klijmajarkelimmieh jïh sjïdtije juvreveahkah dam aerpievuekien barkoevuekiem haestieh jïh jarkelieh.
- Maarhkedetsiehkie bovtsenbearkose, jïh syjhtedasse jïh tjiehpiesvoete jielemigujmie nierhkedh mah leah båatsose ektiedamme leah aaj akte bielie dehtie ellies båatsoste.
Stööremes haesteme lea læjhkan båatsoedajvide gorredidh naemhtie guktie annje maahta bovtsigujmie gïehtelidh. Giehpiedimmie areaalijste bigkemen gaavhtan jïh jeatjah åtnoe areaaleste, sturremh jïh gaahtjeme miehtjiedajven bïjre jeatjah utnijedåehkijste leah meatan jielemem behtjiedidh.
Tjïelth jïh dah mah leah veeljesovveme almetji åvteste åejvieråållam utnieh «gæmhposne".
Båatsoedajvh mah jeatjah åtnose vaaltasuvvieh leah ihkuven aajkan teehpesovveme. Ij gåessie maahta orre gåatomem bovtsese sjugniedidh.
Båatsoe lea jearohke stoerre gåatome-areaalijster
Lijresne abpe 2902 kvadraatekilomeeterh (km2) leah tjïelkestamme goh bovtsegåatome, naakede mij lea seamma goh 91 proseenth tjïelten tjåenghkies areaaleste. Snåase lea eevre minngesne, 2201 km2 (94 proseenth). Dejstie tjïeltijste mah båatsoem sijjen raasti sisnjeli utnieh, Midtre Gauldal unnemes låhkoem åtna, 5 proseenth tjïelten ållesth areaaleste (101 km2).
Naakede båatsoeareaaleste joekoen stoerre aarvoem åtna. Dah leah sjïere aarvoedajvh bovtsese. Sjïere aarvoedajvh leah juhtemegeajnoe, skïeredahkelaante, suehpedslaante, vihkeles årromedajvh (giesie), jïh dajvh gusnie mïerhkesjimmiegiedtieh, raarhkoegiedtieh jïh leekedimsgiedtieh. Båatsoen juhtemegeajnoeh sjïere vaarjelimmiem utnieh båatsoelaaken § 22 mietie.
Unnemesgåatomh leah akten jaepieboelhken gåatome mij sïjten bovtsetaalem gaertjede, jïh vihkeles våarome juktie sïjten bijjemes bovtsetaalem vihtiestidh. Gaajhkide båatsoesïjtide Trööndelagesne daelviegåatome, jïh joekoen seenhte daelviegåatome (njoktjen – voerhtjen) lea unnemesfaktovre bovtsen jaepiesyklusisnie.
Båatsoe daanbien
Saemien båatsoe Nöörjesne lea juakasovveme govhte geografeles båatsoedajvine. Göökte daejstie dajvijste leah Trööndelagesne;
- • Noerhte-Trööndelagen båatsoedajve
- • Åarjel-Trööndelagen/ Hedmarhken båatsoedajve
Fïereguhte daejstie lea juakasovveme båatsoesïjtine. Naakenh dejstie båatsoesïjtijste Trööndelagesne leah vihth juakasovveme gööktine jallh jieniebinie sïjtine.
Fïereguhten båatsoesïjten sisnjelen jienebh båatsoefuelhkieh ektievoetesne gïehtelieh. Sïjte lea dovne geografeles ektievoete jïh barkoeektievoete. Fïerhten fuelhkien lea låhkoe reaktijste ektiedamme båatsose båatsoesïjten sisnjelen, jïh gohtjesåvva sïjtebielie. (noerhtesaemien gïelesne jïh båatsoelaakesne gohtjesåvva siidaandel). Fïerhten sïjtebielien sisnjelen jienebh båatsoeburrieh.
Dejstie ovrehte 335 almetjijstie, mah dejtie 69 sïjtebielide Trööndelagen båatsosne govlesuvvieh (aaj Svahken sïjte Hedmarhkesne), gaskem 240 jïh 250 båatsoeburrieh. Aerviedimmien mietie dah dïedtem utnieh medtie 100 jaepiebarkoej åvteste, ryöktesth ektiedamme dan praktihkeles båatsose (gaaltije: Laanteburriedirektoraate 2019).
Göökte stuerebe leekedimssïelth leah ryöktesth ektiedamme båatsose; LiVilt Lijren tjïeltesne jïh Stensaas reinslakteri Rørosen tjïeltesne. Tjåanghkan daah sïelth medtie 75 barkijh fasseldieh. Lissine såemies unnebe fuelhkieleekedimmie- jïh jåarhkeevtiedimmiesïelth. Båatsoe aaj såemies lissiehtamme fasseldimmiem vadta maasjina- jïh skovhtesuerkesne.
Leekedimsveahka dejstie göökte båatsoedajvijste Trööndelagesne (aaj Svahken sïjte Hedmarhkesne) lij båatsoejaepien 2018-2019 medtie 340 tonn, desnie aaj privaate niestieh meatan. Daan veahkan aarvoe lea gaskem 25 jïh 30 mill. kråvnah..
Lissine jïjtjehke bearkoeproduksjovnese såemies båatsoesaemieh saemien vætnojne jïh turismine gïehtelieh. Såemies saemien institusjovnh, vuesiehtimmien gaavhtan Saemien Sïjte Snåasesne, leah gellielaakan jearohke aktede båatsoste mij eadtjohkelaakan juhtieminie.
Vaenebh bovtsh fïerhtene areaaleektievoetesne Noerhte-Trööndelagen båatsoedajvesne goh Åarjel-Trööndelagesne/Hedmarhkesne.
Fåantoe lea Femunden dajve joekoen hijven jïh iktemierien gåatomedajvh åtna, jïh dan åvteste gåarede jienebh bovtsh gåatoemisnie utnedh, goh dejnie vielie juakeme daelviegåatomedajvine fylhken noerhteraedtesne. Dovne Saanti, Gåebrien jïh Svahken sïjte daelviegåatomedajvh daennie dajvesne utnieh.
Trööndelagen noerhtelisnie daelvien gåatomelaanth leah åajvahkommes mearoegaedtien vööste, mearan giesien gåatomelaanth leah dejnie gaskoeh vaeriedajvine Fovsenisnie, jïh Sveerjen jïh Nordlaanten raasti vööste. Mearan daelvien gåatomedajvh muenieh man gellie bovtsh mah maehtieh dajvesne gåatodh, dellie kvaliteete giesien gåatomelaantine mij uvtemes leekedimmievæktoeh jïh niestiej kvaliteetem muana.
Mijjieh 13 prosenth Nöörjen ållesth bovtsetaaleste mijjen göökte båatsoedajvine gaavnebe. Ållesth ovrehte 28 000 bovtsh gïjrekrievvesne suehpeden åvtelen.
Leekedimsveahka kilovisnie lea ånnetji vielie goh 20 prosenth laanten tjåenghkies bovtsenbearkoeproduksjovneste. Jeatjah baakoejgujmie vielie bearkoem åadtjobe fïerhten aalesbovtsen åvteste Trööndelagesne goh dejnie jeanatjommesh jeatjah båatsoedajvine. Leekedimsveahkah aaj jeenjemasth hijven jïh kvaliteete lea joekoen hijven. Daan baelien maarhkede bovtsenbearkose aaj joekoen hijven, jïh dan åvteste bearkoeåasa båatsoebårran aktene histovrijes jolle daltesisnie.
Daate nuepieh vadta hijven ekonomijese båatsosne Trööndelagesne, jalhts hævvi jeerehtsh dovne båatsoesïjti gaskem jïh sisnjeli.
Jaapan 2018 laanteburriedirektoraaten taalh vuesiehtieh gaskemedtien maaksoe barkoen åvteste jïh jïjtsekapitaale fïerhten jaepiebarkoen åvteste lij 158 000 kråvnah båatsose ållesth. Noerhte- Trööndelagen jïh Åarjel-Trööndelagen/Hedmarhken båatsoedajvide maaksoe fïereguhtese lij 356 000 jïh 367 000 kråvnah.
Bovtsetaale Trööndelagesne lea hijvenlaakan sjïehtedamme dan ekologeles monnehkevoetese, mij lea akte dejstie stoerre fåantojste man åvteste båatsoe Trööndelagesne dan hijven taalh åådtje. Jeenjemasth hijven gïehtelimsvuekieh jïh hijven krievvie- jïh leekedimsstruktuvre dajvesne.
Gïjre - gïjre-giesie – giesie - tjahktje-giesie – tjahktje - tjahktje-daelvie - daelvie - gïjre-daelvie,
- Bovtse jïh båatsoe daamtajommes jaepiesyklusem dåeriedieh jïh daelvie-, gïjre-, suehpede-, giesie- jïh tjaktjegåatomedajvi gaskem jåhta. Trööndelagesne bovtse jeenjemasth jïjtje jåhta/rahtja, dovne dej ovmessie boelhkegåatomedajvi sisnjeli jïh dej gaskem. Såemies sïjtine stoerre gåhkoeh, joekoen gaskem bïevledahken gåatomedajvh jïh daelvien gåatomedajvh. Daesnie båatsoeburrieh bovtside tjöönghkieh jïh dejgujmie juhtieh vihties juhtemegeajnoej mietie.
- Miesieh mïerhkelguvvieh giesege.
- Leekedimmie dorjesåvva tjaktjege, åajvahkommes golken/gålkoen raejeste (skïeredahken mænngan) jïh tjaktje/tjaktjedaelvie/daelvie doekoe. Vearelde jïh daelhkie muenieh gåessie sjeahta
- Raeffie jïh seadtoesvoete jïh vaenie sturremh båatsoegåatomedajvine leah eevre daerpies jis bovtse edtja dajvesne tråjjadidh. Geerve bovtsem tjabrehtidh gåatodh jallh juhtedh dajvi sïjse mejtie tuhtjie isveligke jallh eah leah iemie. Daesnie reaksjovne daamtaj sjædta dïhte sprijnie jallh haasene gaajhken haaran..
Båatsoen haestemh
Goh datne leah lohkeme båatsoe Trööndelagesne leah dovne bodtjehke jïh monnehke. Men jieleme lea ahkedh deadtoven nuelesne. Dovne hæhtjoebigkemistie, bïegkefaamoste jallh sjïehteladtemistie fealadæmman miehtjiesdajvine – goh laategh, tuvrebaalkah jallh skovterelaajroeh. Men aaj juvrh leah akte ahkedh sjïdtije haesteme båatsose.
Stoerre gåatomedajvh joekehts såarhts deadtovem dååjroeh, jïh daate sjugniehtåvva noerhteste åarjese
Vielie bïevnesh sïjhth jallh sïjhth vielie båatsoen bïjre lïeredh
Diedtieh akten dejstie svaalhtesijstie vuelielisnie juktie vielie bïevnesh åadtjodh
Guvvie: Aina Bye, Hans Erik Sandvik, Camilla Knutsen, Elsemari Iversen jïh Risten-Marja Inga. Teekste/produksjovne: Kjell Kippe jïh Robert Morberg. Åarjelsaemien jarkoestimmie: Ellen Bull Jonassen