Hevosalan monipuolisuus on rikkaus - voimavara, jota kannattaa vaalia

Hevostalous näkyy koko maassamme. Suomen 74 000 hevosta tarjoavat ammatin ja hyvinvointia suurelle ihmisjoukolle. Uudistuva hevostalous-hankkeessa on tarkasteltu alueellisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia ELY-keskus- ja suuralueittain.

Hevostalous - vaikuttava elinkeino ja virkistävä harrastus

Hevosilla on suuri merkitys aluetaloudellisesti. Hevoset antavat työtä – arvioiden mukaan työllistävä vaikutus on kokoaikaisina työpaikkoina mitattuna noin 7000 työpaikkaa, suoraan ja liitännäispalveluiden kautta. Hevosalan laadullisina arvoina ovat vaikutus kansanterveyteen liikunnan ja luontoläheisyyden kautta. Hevosalalla on vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Hevosia ja hevosalan yritys- ja harrastustoimintaa on koko maassa, joskin erilaisia painotuksia ja vivahteita on eri puolella Suomea. Hevostihentymiä on maakuntien keskuskaupunkien ympärillä, lisäksi muutamat muut kaupunkiseudut ovat keränneet ympärilleen hevostoimintaa. Kaupunkiseudut ja maakuntien keskuskaupungit voidaan jakaa hevostiheyden perusteella kolmeen ryhmään: 1. Helsinki, Turku, Tampere, 2. Lahti, Hämeenlinna, Forssa, Seinäjoki, 3. Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Jyväskylä.

Hevosvoimainen Uusimaa - monipuolinen elinkeino lähellä ihmisiä

Uudellamaalla on noin 13000 hevosta, mikä vastaa vajaata viidesosaa Suomen hevosmäärästä. Alueella tapaa koko hevostalouden kirjon: ratsastuskouluja, ravivalmennus- ja täysihoitotalleja, hevoskasvatusta, siittolapalveluita, hevosmatkailua, hevosiin erikoistuneita klinikoita ja kuntoutuspaikkoja sekä erikoistuneita varuste- ja tarvikeliikkeitä. Pääkaupunkiseutu on Suomen hevosrikkain alue, mutta merkittäviä hevoskeskittymiä Uudellamaalla on myös Hyvinkäällä, Tuusulassa, Espoossa ja Vihdissä. Yritykset ovat enimmäkseen ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tarjoavia talleja. Uudenmaan hevostalouden kehityssuuntana näkyy hevosen rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä ja palvelujen monipuolistuminen. Uudenmaan hevostalous tunnetaan Suomen pääraviradasta Vermosta ja kansainvälisestä Helsinki International Horse Show'sta. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat hevosalan keskusjärjestöt, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja yliopistollinen hevossairaala. Hevosalan mielikuvat-kyselyn (2017) mukaan Uudenmaan alueella on edelleen kiinnostusta aloittaa hevosharrastus. Kiinnostuksen kohteista korostuvat yksilölliset ratsastustunnit, kuten henkilökohtainen valmennus sekä perheille ja senioreille suunnatut palvelut.

Pirkanmaalla ratsastus- ja raviurheilua ja tunnettu Hevosklinikka

Pirkanmaalla on noin 6900 hevosta ja hevostalous näyttäytyy vahvana niin ravi- kuin ratsastusurheilussa. Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi suurin hevosten määrällä mitattuna. Tampereen Ratsastusseura on jäsenmäärältään Suomen suurin ratsastusseura. Yhteistyötä tehdään yli lajirajojen: Hämeen hevosjalostusliitto, SRL:n aluejaosto, SHKL:n alueyhdistys ja Teivon ravirata järjestävät yhteisiä koulutuksia ja tapaamisia. Tampereen Teivossa sijaitsee yksi maan johtavista hevosklinikoista, Tampereen Hevosklinikka. Hevosharrastuksen kysyntää arvioitaessa Pirkanmaan erikoisuutena näkyvät kiinnostus miehille ja pojille suunnatuille sekä perheille kohdennetuille palveluille.

Hämeessä tutkimusta, koulutusta ja hevosrikkaita alueita

Hämeen hevostaloutta kuvaa vahva osaaminen: alueella yhdistyy tutkimus-, koulutus- ja kehityspalveluita sekä hevosrikkaita keskittymiä. Hämeen alueella on noin 6400 hevosta. Kuvaavia piirteitä ovat monipuoliset palvelut, aktiivinen seuratoiminta ja vahva hevoskasvatus. Hevostiheät kaupunkiseudut ovat Lahti, Forssa ja Hämeenlinna. Näissä näkyvät Suomen hevospitäjän Ypäjän ja toisen merkittävän hevosurheiluseudun, Orimattilan, vaikutukset. Hevostalouden koulutusta tarjoavat Hevosopisto Ypäjällä ja Koulutuskeskus Salpaus Lahden Jokimaalla. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä koulutetaan hevostalouden agrologeja (AMK). Ypäjällä Siittolanmäen kampuksella toimii Hevosopiston lisäksi Luonnonvarakeskus Luken hevostutkimus, Hippolis ja Suomen Hevosurheilumuseo. Hevostapahtumissa Ypäjällä vierailee vuosittain jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Hevostapahtumien lisäksi alueella näkyy vakiintunut hevosharrastus: kyselyn mukaan useimmat haluavat säilyttää nykyisen harrastuksen ja jopa lisätä harrastuskertoja. Palvelumuotojen suunnista erityisesti senioreille räätälöidyt palvelut ja "kärryttely", kuten hevosen ajaminen poni- tai hevoskärryillä, kiinnostavat Hämeessä.

Varsinais-Suomessa erikoistumista ja vahvaa kasvatustoimintaa

Varsinais-Suomessa on hevosia noin 5900. Turun seutu on yksi maamme kolmesta suurimmasta hevoskeskittymästä. Lounaissuomalaisissa hevosyrityksissä näkyy kasvuhakuisuutta ja viime vuosien aikana on tehty investointeja. Alueen vahva harrastus- ja monipuolinen elinkeinotoiminta näkyy kotimaassa ja maailmalla: esimerkkeinä tästä ovat vuoden 2016 Kuninkuusravit, jotka keräsivät Turun Metsämäkeen lähes 55000 katsojaa, yrityksistä MIRA, joka on maailman johtava raviasusteiden valmistaja sekä vuosittain Metsämäen raviradalla järjestettävät kylmäveriravureiden Pohjoismaiden Mestaruus-kilpailut. Rohan Talli Kemiössä on erikoistunut historialliseen ratsastukseen turnajaistaitoineen esiintyen ulkomaita myöten. Alueen ravi-, ratsu- ja ponikasvatus ovat maamme huippua: Hoss- ja Callela –kasvatit edustavat Suomen raviurheilun parhaimmistoa ja Kotimäen Ponitalli on ponikasvatuksen uranuurtajia yli 160 kasvatillaan. Alueen ratsastustapahtumista tunnetuimpia ovat Turun Malja ja Salo Horse Show. Varsinais-Suomessa näkyy kiinnostus hevosharrastuksen aloittamiseen, mutta osa kokee aloittamisen hankalaksi, jopa useammin kuin muualla maassa. Yksilölliset ratsastustunnit ja perheille suunnatut palvelut korostuvat kiinnostuksen kohteina.

Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyötä ja Ookko nää hevostellu-tapahtuma

Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5400 hevosta. Ravi- ja ratsastustallien keskittymiä sijaitsee Oulun Äimärautiolla, Virpiniemessä ja Oulun ympäristössä - kaupunkiseutu on pohjoisen Suomen hevoskeskittymä. Hevostalous on sekä kansainvälistä että paikallista: hevostoimijoiden yhteinen voimannäyte "Ookko nää hevostellu?" –yleisötapahtuma on järjestetty jo viisi kertaa. Esteratsastuskilpailuista Oulun pokaali on yksi tunnetuimpia kilpailuja Suomessa, onpa alueen erikoisuutena miehille suunnattu Pohjan poika –esteratsastuskilpailukin. Kansainvälisyys näkyy monin tavoin, sillä ravihevoset tekevät kilpailumatkoja Ruotsiin ja hevosmatkailuun keskittyneitä toimijoita tapaa etenkin Kuusamon seudulla. Raviurheilussa alueelta tunnetaan Oulun Äimärautio ja Ylivieskan ravirata. Hevosalan koulutusta on tarjolla Ruukin maaseutuopistossa Ruukissa. Erityistä on, että Pohjois-Pohjanmaalla näkyy vahvana kiinnostus aloittaa harrastus ensi kertaa. Yksilöllisille ratsastustunneille on nähtävissä kysyntää, samoin ajopalvelut ja metsä- ja muut työt hevosella herättävät mielenkiintoa.

Kaakkois-Suomessa hevostaloutta rakuunoista lännenratsastukseen

Kaakkois-Suomessa on noin 5200 hevosta. Alueella on useita paikallisia hevosystäväinseuroja ja Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto. Lappeenrannan seutu on maamme kymmenen hevostiheimmän kaupunkiseudun joukossa. Kaakkois-Suomi tunnetaan Suur-Miehikkälän orivarsalaitumesta ja varsojen laitumelle laskusta, joka kerää vuosittain jopa 3000 katsojaa. Perinteitä kunnioittavat Lappeenrannassa kesäisin partioivat Rakuunakillan perinneratsukot. Alueen erikoisuutena näkyy lännenratsastuksen aktiivinen harrastus- ja kilpailutoiminta. Alueella sijaitsevat Kouvolan ja Lappeenrannan maakuntaraviradat, joista Kouvolassa ajetaan joka kesä Euroopan huippuja keräävä kansainvälinen Kymi-GP. Harjun Oppimiskeskus tarjoaa hevosalan koulutusta idyllisessä kartanomiljöössä. Hevosharrastuksen kiinnostuksen kohteita selvittäessä, alueella näkyi halukkuutta hevosen tai ponin osa-omistamiseen sekä metsä- tai muihin töihin.

Pohjois-Savossa suomenhevonen pitää pintansa

Pohjois-Savossa on noin 4800 hevosta ja suomenhevonen näkyy maisemassa. Yleisesti ottaen Itä-Suomessa hevostalous on painottunut raviurheiluun, mutta viime vuosien trendinä näkyy lisääntynyt ratsastusharrastus ja täyshevoshoitopalveluiden tarjonta, mahdollisesti myös matkailupalvelut. Kuopion kaupungin ympäristössä on Itä-Suomen merkittävin hevoskeskittymä. Hevosalan neuvonnan ja koulutuksen tunnettu kehittämisyksikkö Suomen Hevostietokeskus palvelee hevosalan ammattilaisia ja harrastajia. Vahvaa osaamista on myös Hingunniemessä Kiuruvedellä, jossa sijaitsee Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden koulutusyksikkö ja Savon eläinsairaala. Kuopion Sorsasalon raviradan lisäksi alueella ajetaan tunnelmallisia kesäraveja Vieremällä ja Suonenjoella. Rautalammin erikoisuutena on ratsastuspainotteinen lukio. Alueella on nähtävissä vakiintunut harrastajajoukko ja kiinnostus harrastuksen aloittamiseen. Sitä vastoin yritystoiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen näyttää olevan vähemmän halukkuutta kuin muualla Suomessa. Potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen kohteina näkyvät ratsastustunnit, senioreille suunnatut palvelut ja lännenratsastus.

Keski-Suomesta legendaarinen ravikuningas Viesker

Keski-Suomessa on noin 4600 hevosta. Enemmistö hevosista on ravureita, vaikka ratsujen lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Aluekehittäminen ja hanketoiminta ovat olleet aktiivista, ja hankkeilla on kehitetty mm. hevosurheilun nuorisotyötä. Hevosalan yritystoiminta on monipuolista ja ratsastuskoulu- ja ravivalmennustoiminnan lisäksi alueelta löytyy hevoskuntoutusta ja erikoistunutta kasvatustoimintaa. Maakuntaravirata Killeri Jyväskylässä on myös monipuolinen ratsastuskeskittymä, ja kaupunkiseutu kuuluu maan suurimpien hevoskeskittymien joukkoon. Legendaarinen viisinkertainen ravikuningas Viesker juoksi urallaan palkintorahoja yli miljoona euroa ja viettää Laukaassa ansaittuja eläkepäiviään. Raviurheilun vahvuutta kuvaavaa on, että Keski-Suomessa näkyy potentiaalinen kiinnostus hevosen tai ponin ajamiseen valjakko- tai ravikärryillä. Myös yksilölliset ratsastustunnit kiinnostavat alueella.

Etelä-Pohjanmaalla arvokasta hevoshistoriaa ja suomenhevosia

Etelä-Pohjanmaan monipuolinen hevostalouden kirjo sisältää aktiivista kilpailu- ja valmennustoimintaa perinteitä unohtamatta. Seinäjoen ravikeskus tarjoaa monipuoliset palvelut, ja Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu maan hevoskeskittymiin. Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan noin 4500 hevosta. Suomenhevonen - sotahevonen – patsas Seinäjoella kunnioittaa alueen hevosperinteitä ja tämän päivän maamerkkinä nähdään uudenkarhea PowerPark – ravirata Härmässä. Etelä-Pohjanmaan alueella on aktiivista hanketoimintaa ja aluekehittämistä. Ammattitaitoa ja osaamista löytyy myös vammaisratsastuksen ja hevosavusteisen toiminnan saralta. Hevosharrastuksessa on mahdollisuuksia; kiinnostus hevosen tai ponin ajamiseen valjakko- tai ravikärryillä, lännenratsastukseen ja metsä- ja muihin töihin hevosella nousivat esille kysyntänäkymiä selvittäessä. Yrittäjähenkisellä Pohjanmaalla kiinnostus siirtyä harrastuksesta yrittämiseen on selvityksen mukaan muuta maata suurempaa.

Pohjanmaan hevostaloudessa raviurheilua ja yhteistyötä

Pohjanmaan hevostalous on raviurheilupainotteista lukuun ottamatta Kokkolan ja Vaasan ympäristöä. Alue tunnetaan hevososaamisesta ja hevosalan koulutuksesta. KPEDUn Perhon yksikössä koulutuksessa painottuu ratsastus ja Kaustisella raviosaaminen. Kaustisen yksikkö onkin ensimmäisenä Suomessa aloittanut yhteistyön raviradan kanssa. Yhteistyötä kuvaavaa on hevosharrastajien yhteinen tavoite toteuttaa Mustasaareen hevosurheilualue. Wahlrooska – hevosurheilualueelle on tehty varaukset niin harjoitusraviradalle kuin ratsastuskentälle ja maneesille, kenttäratsastusradalle ja islanninhevosharrastajien harjoittelupaikoille kuin talleille. Aktiivisuus näkyy myös laajemmin, sillä selvitysten perusteella Pohjanmaan alueella näkyy kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. ratsastustunnit ja lännenratsastus.

Satakunnassa palveluita ja hevosvetoisen tykistön perinteitä

Satakunnassa yritystoiminta on painottunut ratsastukseen ja sen oheispalveluihin. Kaikkiaan Satakunnan alueella on yli 3600 hevosta ja 15 Suomen Ratsastajainliiton jäsentallia. Porin ja Kokemäen raviratojen läheisyydessä on hevoskeskittymiä. Arvokasta historiaa ylläpitää vuonna 1949 perustettu ratsastusseura, Niinisalon ratsastajat, joka vaalii puolustusvoimien hevosvetoisen tykistön perinteitä. Alueen hevoshistoria on monipuolinen, sillä myös Eläinlääkintäkoulu toimi Niinisalon tykistöprikaatin alaisena vuosina 1955 – 1994. Kenttäratsastuksen kilpailu- ja valmennustoiminta Niinisalossa on maamme vireimpiä. Tuntumana on, että Satakunnassa on halukkuutta hevosharrastuksen aloittamiseen. Kiinnostuksen kohteista ratsastustunnit, perheille sekä miehille ja pojille suunnatut palvelut korostuvat.

Etelä-Savossa Mikkelin vauhdikas ravirata, kartanomiljööt ja ponikasvatusta

Etelä-Savon hevostalous näyttäytyy monipuolisena ja uudistuvana. Alueella on noin 3200 hevosta. Useat maatilat kartanomiljöineen tarjoavat ratsastus-, hevosten valmennus- ja kuntoutus sekä kokouspalveluita. St Michel –ravit Mikkelissä on koonnut vuosittain maailman nopeimmat ravihevoset yhteen jo vuodesta 1981 alkaen. Ratsastustapahtumien kärkenä näyttäytyvät Teittilän Tallin Horse Show Pieksämäellä ja Savonlinna Opera Games- esteratsastuskilpailut. Alue tunnetaan myös Relanderin ponikasvateista sekä juvalaisesta hevososaamisesta. Kyselyn mukaan Etelä-Savossa - syystä tai toisesta - näkyy muutama maata vähemmän kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen. Kynnyksen madaltamiseksi alueella toivotaan avointen ovien päiviä sekä maksuttomia tutustumismahdollisuuksia. Kiinnostavaa on, että erityisesti senioreille ja perheille suunnatut palvelut herättävät mielenkiintoa.

Pohjois-Karjalassa aktiivista seura- ja nuorisotoimintaa

Pohjois-Karjalassa on noin 2900 hevosta. Kehityssuuntana näkyy erityisesti täysihoitopalveluiden kasvava kysyntä, vaikkakin toiminta edelleen painottuu raviurheiluun. Hevosalan palvelutarjonta on laajaa - perinteisten toimintamuotojen lisäksi vaellustalleista aina hevosavusteisen toiminnan palvelun tarjoajiin. Myös hevosmatkailulla on Itä-Suomessa potentiaalia. Alueella on aktiivista seura- ja nuorisotoimintaa ja yksi Suomen suurimmista ratsastusseuroista, Pohjois-Karjalan Urheiluratsastajat ry, toimii alueella noin 300 jäsenen voimin. Esimerkillistä on ollut alueen poniharrastajien ja Joensuun ravinuorten toiminta, joka on kerännyt kiitosta. Hevosista kiinnostuneiden joukossa yksilölliset ratsastustunnit kiinnostavat ja miehille/pojille suunnatuille palveluille on huomattavaa tarvetta.

Lapin hevostaloudessa matkailu vetonaulana

Lapissa hevosmäärä on noin 1900 hevosta. Matkailun vetovoima heijastuu myös hevostalouteen. Tornion ja Rovaniemen lisäksi seudulla on matkailukeskittymiä, joiden läheisyyteen on muodostunut eläimiin liittyviä ohjelmapalveluja, esimerkkeinä Hotelli Ivalo Club Nord sekä Polar Light Tours Levillä. Investointeja on tehty paljon, ja jatkossakin investoidaan juuri matkailuun liittyviin asiakaspalvelua parantaviin kohteisiin, samoin osaamisen kehittämiseen. Hevosalan yritykset ovat nuoria. Lapin hevostalouden erikoisuuksina tunnetaan hevosten lumitreenaus ja Rovaniemen yöttömän yön ravit. Kansainvälistä ravikilpailutoimintaa tehdään Ruotsin ja Norjan kanssa yhteistyössä. Lapin alueella on nähtävissä vähemmän kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen kuin muualla maassa. Mahdollisuuksia yrittäjyydelle luo turismi.

Kainuu hämmästyttää monipuolisuudellaan

Kainuussa on noin 1000 hevosta ja monipuolista harrastustoimintaa. Kainuun alueella on kuusi ratsastuskoulua sekä muutamia vaellus-, valmennus- ja harrastetalleja. Kajaanissa Kuluntalahden hevoskeskittymä käsittää yli 100 hevosta. Kainuussa hevosyritystoiminta on viime aikoina lisääntynyt ja matkailussa on mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi investoinnit ovat olleet varovaisia. Kainuussa on hevoskasvatusta, alueelta on lähtöisin niin Kuninkuustason suomenhevosia kuin laadukkaita käyttöratsuja. Esimerkkinä ansiokkaasta yhdistystoiminnasta on Kajaanin Ratsastusseura, joka oli vuonna 2016 vuoden kainuulainen urheiluseura ja seura on valittu myös Vuoden Ratsastusseuraksi. Kainuussa näkyy selkeästi kiinnostus aloittaa harrastus ensi kertaa. Kiinnostuksen kohteina miehille/pojille suunnatut sekä perheille kohdennetut palvelut korostuvat.

Hevosmäärä Suomessa on noin 74 000 hevosta

Kuvituskuvat: Leena Jokinen (5, 15) , Anu Leppänen (14), Terhi Piispa-Helisten (2, 3, 8, 9), Minna Tallberg (kansikuva, 1, 6, 7) ja Suomen Hippoksen kuvagalleria (4, 10, 11, 12, 13)

Tekijä: Uudistuva hevostalous-hanke, jonka toteuttajina ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken ja Hippoliksen kanssa. Kotisivut www.hippolis.fi/uusihevostalous

Lähteet: Hevosjalostusliittojen ja SRL:n aluejaostojen yhteyshenkilöiden tiedonannot, Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton tilastot ja kotisivut; koonnut Anne Laitinen/ Hippolis. Hevosalan kysyntää ja yrittäjyyttä koskevien havaintojen lähteinä Hevosalan mielikuvat- ja Hevosyrittäjyys-kyselyt/ Suomen Gallup Elintarviketieto 2017; koonnut Sirpa Pussinen/HAMK ja Markku Saastamoinen/ Luke.

Uudistuva hevostalous-hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta/ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014-20).