Lontoon BettShow.com on Euroopan suurin oppimisen teknologian messu- ja seminaaritapahtuma. Savon ammattiopistosta mukana messuilla olivat: Pirjo Malinen, Ilkka Kemppainen, Ari Nissinen, Ari-Pekka Raudaskoski, Pia Leppänen, Miina Morko, Tarja Tolonen, Hilma Leena Valkonen, Jaana Heiskanen, Jukka Puurunen, Eeva Haavisto, Varpu Hämäläinen, Tapio Varis ja Jukka Korhonen.
Sakkyn koulutuksen digitalisaatioon liittyvät strategiset tavoitteet ”Osaamisen kehittämisessä hyödynnämme rohkeasti digitalisaatiota ja kehittyviä teknologioita” ja tuosta johdetut alateemat, joita vasten lähdimme messuille hakemaan uusia ideoita ja vahvistamaan aikaisempia käsityksiä:
- Savilahti ja siellä olevat AV-ratkaisut/suunnitelmat/hankinnat
- Uudenlainen ammatillinen opetus ja flippausta tukevat digityökalut
- Etäopetukseen liittyvät ratkaisut. mm. satelliittikoulutusmalliin sopivat tekniset ratkaisut/työkalut
- Opetusvideoiden tuottamiseen liittyvät ratkaisut
- VR, AR, tekoäly, oppimisanalytiikka, robotiikka ja näiden uusien teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa
- Osaamismerkit (Open Badges)
- Verkkokursseihin liittyvät ratkaisut
SUOMALAISET BETT -MESSUILLA
ILONA IT:n seminaari, British Museum
Ilkka Halava, Next generation, new normal
Yksi mielenkiintoa ja ajatuksia herättänyt yksityiskohta messumatkalla oli tulevaisuustutkija Ilkka Halavan luento IlonaIT:n seminaarissa Brittish Museumissa. Jo pelkkä paikka tälle seminaarille oli vaikuttava, puhutteleva ja ajatuksia herättävä. Mielenkiintoinen valinta ajatellen Halavan luennon aihepiiriä tulevaisuutta.
Ilkka Halava on palkittu ja arvostettu tulevaisuustutkija, organisaatiokehittäjä ja luennoitsija. Yksi Halavan ajatuksista on se, että tulevaisuus levitettäisiin osaksi jokaista ainetta niin, että oppitunneilla voitaisiin keskustella kyseisestä teemasta ajassa edestakaisin liikkuen. Sangen mielenkiintoinen ajatus. Yksi tällainen meitä kaikkia koskeva teema voisi olla esimerkiksi kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.
Halavan mukaan uudet opetusvälineet yleistyvät viiden vuoden sisällä. Ne eivät tule korvaamaan opettajia, mutta niistä tulee tärkeitä apuvälineitä heille ja ennen kaikkea oppijoille. Tämä vaatii meissä jo pitempään alalla olleille paitsi uuden oppimista myös asenteellista muutosta ja vanhasta pois oppimista. Mikäpä lie parempi paikka asennemuokkaukselle kuin yksi maailman suurimmista opetusteknologian tapahtumista! Tästä oli siis hyvä ponnistaa oppimaan uutta ja unohtamaan osa vanhasta.
Ilonan uuden Emill palvelun julkistaminen, Risto & Christian
Emill mobiilisovelluksen voit ladata itsellesi iPhonelle Appstoresta ja Android käyttöjärjestelmille Google kaupasta. Emillistä löytyy sekä ilmainen että maksullinen versio. Sovelluksella voit etsiä apua pulmatilanteissa, esim. miten käytät iMovie sovellusta tai kuinka otat valokuvan iPadilla. Vinkkejä sovelluksesta löytyy monipuolisesti käyttöjärjestelmästä riippumatta. Emill on jatkuvasti uudistuva ja laajeneva kirjasto josta löytyvät asiantuntijoiden selkeästi esitetyt vinkit.
Kiertotalous & yritysvastuu
Erkki Kondelin, 3StepIT ja Mika Arhi, HP
John Arboleda Adobe, Cooking for Creativity
John Arboleda Adobelta kertoi meille luennollaan Cooking for Creativity kertoi meille luovuuden merkityksestä ja kuinka luovuutta voidaan tuoda esille Adoben sovellusten avulla.
Mikäli et ole vielä tutustunut oppilaitoksemme käytössä oleviin Adobe sovelluksiin kirjaudu omilla oppilaitoksen tunnuksilla alla olevasta linkistä. Tämä esitys on tehty Adobe Spark sovelluksella, joka on käytössä koko koulumme henkilöstöllä.
John Arboleba keskittyi esityksessään luovuuteen, jonka hän oli pukenut kokkaamisen muotoon. Keskeiset asiat luovuuden kannalta olivat enablement, equipment, empowerment, excitement ja engagement.
Bett-messuilla saimme Adobelta myös tiedon, että Adoben kaikki luovat ohjelmat olisivat tarjolla oppilaitosasiakkaiden opiskelijoille hintaan 5€/opiskelija/vuosi (edellyttäen, että hankimme vähintään 500 lisenssiä). Tämä olisi jo varsin loistava tarjous ja laittaa selvittämään asiaa enemmän. :)
Sälevä esitteli samalla Värkkäämö-pedagogiikan mallia, myös konkreettisin tuotoksin. Tästä tuli myös mieleen, että kuinka me ottaisimme värkkäämö-pedagogiikan paremmin huomioon myös ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetus on muuttumassa jatkuvasti enemmän ja enemmän STEAM-pedagogiikkaan, jossa tiede- ja taideaineet yhdistetään motivoivalla tavalla mielekkäiksi projekteiksi. Tämä voi olla ammatillisen koulutuksen osalta erittäin hyvä juttu, mutta edellyttää varmasti myös opetussuunnitelmien/sisältöjen tarkastelua.
DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT, OPPIMISANALYTIIKKA, VERKKOKURSSIT
Messuilla esiteltiin myös muita oppimisalustoja. Osa näistä oli sidottu Iso-Britannian opetussuunnitelmiin ja nimenomaan peruskouluun. Yksi mielenkiintoinen sovellus on BravoLesson, on-line työkalu, jonka tarkoitus on kehittää yksittäisen opettajan opetusta ja sitä kautta koko koulun opettajien opetusta, työhyvinvointia, mentorointia, hyvien käytänteiden jakamista ja opiskelijoiden oppimistuloksia. BravoLesson keskittyy palautteen antoon, vertaisarviointiin, itsearviointiin ja opettajien yhteistoimintaan. Se sisältää erilaisia taulukoita ja lomakkeita, joita voi hyödyntää palautteen annossa ja arvioinnissa. Tämä ei ole uusi asia opetuksen maailmassa, mutta nyt se on ainakin helposti saatavilla. https://www.bravolesson.com/
KOULUVIERAILU HARLOW COLLEGE
Innostuneet ja motivoituneet mm. Showbie-sovellusta käyttävät geography -opiskelijat hämmensivät ei-niin-diginatiivin valokuvaajan.
Harlowissa opetuskeittiössä käytettiin neljää portaikkoa kuvaamaan, miten päästään onnistuneeseen suoritukseen. Näitä oli sijoiteltu keittiöön opiskelijoiden näkyville. Samalla opiskelija videoi aina oman suorituksensa, jota voitiin sitten tarkastella työvaiheittan jälkeenpäin. Digilaitteet ja erityisesti videointi oli tehokkaasti hyödynnetty.
Puuseppien ammattitaidon kehittymistä pystyi seuraamaan sekä opiskelija että opettaja käytössä olevien iPadien ja padlet-ohjelmiston avulla. Opettaja näkee kaikkien opiskelijoidensa tiedot koosteena ja siitä tarkemmalle tasolle kunkin yksittäisen opiskelijan opintojen etenemistilanteen. Opiskelija rakentaa omaa polkuaan portfolion tavoin padlettiin ja näkee tekemänsä työn ja kehittymisensä. Ensimmäinen käytännön työ on ollut telineen rakentaminen iPadille. Näin, miten telinettä myös hyödynnettiin, kun opiskelija kuvasi videota tehdessään yhden osan sahausta. Koulun linjaus oli, että kaikille opiskelijoille oli hankittu iPadit, joista opiskelijat maksoivat 50 punnan pantin ja sen sai takaisin laitteen palauttaessaan opintojen päättyessä. Sekä opiskelijat että opettajat vaikuttivat todella tyytyväisiltä ratkaisuun.
Ainoa kuulemani kannanotto Brexitiin liittyi EU-rahalla rakennettuun oppimisympäristöön, jota esitellyt laatupäällikkö totesi: "päätimme sitten leikata vasemman kätemme poikki; emmehän me sitä EU-rahaa olisi enää mihinkään tarvinneetkaan!" Oikealla olevassa kuvassa näkyvä ajorata liittyy F1 in Schools -formulakisoihin, joissa Harlow College sai menestystä viime vuonna voittaen nopeimman auton palkinnon (F1 in Schools is a STEM initiative that allows teams of young people aged 11 to 19 to effectively be a Formula 1 team, with the challenge to design, construct and race the fastest Formula 1 Car of the Future, powered by compressed air cylinders).
Harlow Collegessa oli linjattu ne ohjelmistot, joiden käyttöön koko henkilöstö koulutetaan ja osaaminen varmistetaan. Ensin viisi tärkeintä, sitten viisi seuraavaa ja kun näiden osaaminen on varmistettu, voi lisänä olla erilaisia substanssiin liittyviä ohjelmia, joita ei kuitenkaan kaikkien tarvitse hallita.
Robotiikka
Kuten esityksen alussa totesimme, Savon koulutuskuntayhtymän koulutuksen digitalisaatioon liittyvän strategisen tavoitteen ”Osaamisen kehittämisessä hyödynnämme rohkeasti digitalisaatiota ja kehittyviä teknologioita” yhtenä alateemana ovat VR, AR, tekoäly, oppimisanalytiikka, robotiikka ja näiden uusien teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa.
BETT-tapahtumassa ei varsinaisia teollisuusrobotteja ollut, enkä näin olettanutkaan. Pienempiä esikoulusta aina yliopisto-opiskeluun tarkoitettuja laitteita sitten sitäkin enemmän. Oli hämmentävää huomata, missä tällä alueella maailmalla ollaan jo nyt menossa. Hämmennystäni lisäsi nuo Hong Kongista tulleet pikkupojat, jotka puhuivat ja esittelivät pienoisrobotteja sekä niiden ohjelmointia meille vierailijoille täysin asiantuntevasti.
BETT-päivien aikana minulle heräsi tietoisuus siitä, kuinka robotiikka todellakin on tunkeutumassa kaikille aloille ja kuinka se tulee yhtäältä hävittämään osan nykyisitä ammateista, toisaalta saman aikaisesti luomaan lisää uusia. Kuinka me voimme vastata tähän tulevaisuudessa?
Kuten Hallava totesi luennossaan opetusteknologia ja -välineet tulevat muuttumaan seuraavien lähivuosien aikana radikaalisti, on myös meidän opetusta ja ohjausta antavien muututtava ja opittava uutta tekniikkaa. Robotiikka on yksi merkittävä osa-alue, jossa meidän on uudistauduttava.
Perinteiset teollisuusrobotit, joita Savon ammattiopistoonkin on vuosien varrella hankittu, ovat oman käsitykseni mukaan vaikeita - jopa pelottavia -lähestyttäviä ensikertalaiselle. Ne ovat kalliita ja fyysisiltä mitoiltaan suuria kapistuksia, joita asiaan vihkiytymätön voi korkeintaan katsella ja sitäkin mielellään turvallisen matkan päästä.
BETT-messuilla minulle heräsi ajatus matalan kynnyksen robotiikkakeskuksesta, joka voitaisiin rakentaa joko yhteen tai useampaan yksikköömme. Tällaisessa keskuksessa olisi edellä kuvattuja hankintahinnaltaan edullisia ja helposti lähestyttäviä laitteita, jossa niiden ohjelmointia ja käyttöä voisi oppia ja harjoitella. Keskuksessa voisi olla päiväaikaan mentoreita ja/tai tutoreita, jotka auttaisivat opiskelijoitamme ja henkilöstöämme robotiikan maailmaan. Tilaa olisi mahdollista käyttää myös iltaisin omaehtoiseen harjoitteluun. Myöhemmin, kun asia tulee tutummaksi, voisi sitten siirtyä alakohtaisiin ja järeämpiin laitteisiin.
Eikä tilan tekniikan tarvitsisi rajoittua pelkästään robotiikkaan. Siellä voisi hyvin olla myös esimerkiksi pienempiä 3D-tulostimia, joilla voisi opiskelaa ainetta lisäävää valmistusta alaan katsomatta.
Virtuaali- ja lisätty todellisuus
Immersive Reality
Immersiivinen virtuaalitodellisuus oli hyvin esillä messuilla. Immersiivisen todellisuuden avulla pystytään antamaan lähes autenttinen kokemus luodusta virtuaalitodrellisuudesta. Yllä olevassa videossa opiskelijat pystyvät matkustamaan Lontoon metrossa, avaamaan ovet ja kulkemaan rullaportaissa.
Opiskelijat voivat tehdä yhdessä turvallisesti interaktiivisia valintoja mitä immersiivisessä todellisuudessa tapahtuu. Tämä mahdollistaa erilaisissa vaarallisissakin ympäristöissä toimimisen ja niihin tutustumisen turvallisesti omassa luokassa.
Tilassa on mahdollista oppia toimimaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja tila soveltuu erinomaisesti aistihuonekäyttöön. Tilaan saadaan tuotua helposti myös erilaisia kuvia, videoita, ääntä, tuoksuja yms. lisäämään kokemuksen autenttisuutta. Autenttisuus on tärkeää esim. muistioireisille ikäihmisille.
Valmiiden yrityksen tuottamien ympäristöjen lisäksi opettajat voivat tuottaa ympäristöön omia sisältöjä panoraamakuvin, 360 kuvin ja videoin. Mikäli niihin halutaan toiminnallisuutta tämä tulee toteuttaa esimerkiksi Unitylla tai ThingLinkin 360 editorilla.
Ympäristö voidaan toteuttaa n. 5 m x 5 m tilaan, kattoon asennetaan 4 lasertykkiä ja seinillä on myös kosketussensorit. Käyttöjärjestelmänä toimii Windows 10 ja pelimoottorina XBox360 järjestelmä. Alla yksi esimerkkivideo immersiivisen huoneen toteutuksesta.
ClassroomVR mahdollistaa nyt myös Thinglink videoiden lisäämisen.
Jalinga TouchBoard -on helppo tapa tehdä erittäin laadukkaita opetusvideoita ilman jälki editointia. Käyttö on helppoa -kuulemma oppii 10 minuutissa. Useat meistä pääsivät myös testaamaan Jalingaa käytännössä. Saimme omasta showstamme jälkikäteen myös videomateriaalin, jossa näkyy miten Jalinga toimii. Jalinga mahdollistaa varsin vakuuttavia opetusvideoita, mutta kuten kaikkien videoiden tekemisessä suunnittelu/käsikirjoituksen tekeminen korostuu.
Robotiikka
TEKOÄLYN JÄLJILLÄ - uhka vai mahdollisuus?
Yksi näkökulma messuilla oli tekoälykkäiden ratkaisujen benchmarkkaus ammattiopiston digitalisoitumisen ja tekoälyn käyttöönoton tueksi. Kovin suurelta osin ei tekoälyä markkinoitu ennakkoon, eikä sen käyttö noussut tapahtumassa kovin suureen rooliin. Kenties opetusteknologia on vasta heräämässä tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa tai oppilaitosten arjen avittajana. Tohtori Wayne Holmes kertoi juuri julkaistun tutkimuksen mukaan opettajien olevan huolissaan tekoälyn tuomisesta koululuokkaan. Linkki tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ja Holmesin esittelyn löytyy klikkamalla tästä.
Wayne Holmesin luento tekoälyn etiikasta oli ajatuksia nostattava. Hän toi esiin paljon hyviä käyttötarkoituksia korkeakoulujen arkeen esimerkkinä opiskelijoiden virtuaaliset assistentit, tai älykkäät tutorointi ohjelmistot. Samalla Holmes esitteli puheenvuorossaan, hieman ehkä provosoiden, kuinka tekoälyn avulla varustettuja turvakameroita on käytetty Kiinassa kasvojen tunnistuksen lisäksi mielen tunnistamiseen. Lisäksi opiskelijoiden itsensä asentamat turvakamerat kännyköissä seuraavat jatkuvasti tuhansia ihmisiä ympäri maapalloa. Uhkaksi voisi luokitella myös Smart Speaker -kaiuttimet, joiden kuunteluominaisuuden yksityisyyttä ei voida pitkän ajan kuluessa taata. Emme tiedä vielä, miten suuret yhtiöt kuten Amazon hyödyntävät tai käyttävät kuuntelemaansa dataa. Deep Fake - tekoälyn avulla manipulointi tulee korostumaan tulevaisuudessa. Tekniikan kehittyessä voidaan kaapata kenen tahansa henkilön persoona ja saada hänet esiintymään miten halutaan näyttäen esimerkiksi videolla lähes aidolta.
Provosoivankin, mutta uusia ajatuksia virittävän puheenvuoron päätteeksi Holmes kertoi myös tekoälyn hyödyistä, kuten automaattisesta esseiden arvioinnista, opintojen personalisoinnista ja siitä, kuinka opiskelijoilla ei tulisi olla vain yhtä valmistumisen tavoitetta, vaan tavoitteet tulisi personalisoida opiskelijan oman opintopolun mukaisiksi.
Sakkylla kehitettävän VETBot -hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella jo olemassa olevaa tekniikkaa ja kuulla opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilöstöä heidän tarpeissaan digitaalisuuden kehittämisessä. Seuraavan kahden vuoden ajan digitaalisuuden ja tekoälyn kiemuroihin pureudutaan urakalla ja kenties tulevaisuuden Bett-messuilla nähdään esittelyissäkin jo enemmän tekoälyä hyödyntävää opetusteknologiaa. Itse koen tekoälyn enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, vielä tällä hetkellä en osaa tekoälyn käyttöä pelätä, vaan enemmänkin se voi mahdollistaa oppilaitokselle resurssien suuntaamista oikeaan suuntaan, kustannustehokkuutta tai vaikkapa virtuaalista työkaveria toimistoon?
KOULUVIERAILULLA BRIT SCHOOLISSA
Osa Sakkyn väestä osallistui kouluvierailulle 22.1.2020 The Brit School for Performing Arts and Technologyyn. Ilona IT:n johdattamana lähdimme aamuvarhain suunnistamaan toiselle puolelle Lontoon kaupunkia yhtenä ryhmänä. Tavoitteena kouluvierailulla oli tutustua kuinka teknologiaa käytetään media-alan opetuksessa, voisiko Sakkyllekin saada uusia ideoita opetusmenetelmiin, oppimisympäristöihin tai teknisiin ratkaisuihin.
Ensimmäisenä kiinnitimme huomioita siihen, kuinka oppimisympäristöjen avulla voidaan tukea oppimista ja opetustyötä sekä vertaisoppimista. Medialuokissa työpisteet oli sijoiteltu hevosenkengän muotoon niin, että opettaja näkee kätevästi työpisteille. Luokissa opiskelijat tukivat toinen toisiaan jakaen omaa osaamistaan ja tekivät yhteisprojekteja hyödyntäen eri alojen osaamista esimerkiksi audio, digitaide, graafinen suunnittelu, käsikirjoittaminen, ohjaustyö, editointi ja lisäksi he toimivat näyttelijöinä toistensa videoilla.
YouTube Studiossa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan käytännössä uutis- ja live-podcastlähetysten tekemistä editoinnista, ohjaukseen ja kameratyöstä juontamiseen.
Opettajan roolina oli toimia enemmän fasilitaattorina, mahdollistajana. Opettajat kertoivat myös heidän oppivan jatkuvasti opiskelijoidensa kautta. Opinnoissa opiskelijat kokeilivat myös käytännössä esimerkiksi pimeässä huoneessa kuvan ottamista ja muodostamista. Myöhemmin opitaan samat ilmiöt digitaalisesti vaikkapa photoshopia käyttämällä.
Haastattelimme kahta opiskelijaa vierailun aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelija Tea - Facebookissa Bluebellbubb 17 v. oli vierailumme aikana työstämässä Adobe Efects -ohjelmalla efektien tekemistä avaruuskuvaan maapallosta. Tea kertoi, että hänestä hakeutuminen oppilaitokseen oli vaikeaa, hakijoita on paljon ja nuorten on osattava ajatella luovasti. Opiskeluissa Tea kertoo oppivansa joka päivä uutta ja opiskelutovereiden auttavan toinen toisiaan todella paljon opinnoissa. Vertaisoppiminen korostui vierailun aikana useammassa eri yhteydessä. Opiskelijat olivat todella innostuneita ja halusivat mielellään kertoa projekteistaan. Opiskelijoiden brändäytyminen ja valmistautuminen työelämään sekä yrittäjyyteen nousi myös esille keskusteluissa.
Alexander Marcovich 17 v. näytti meille ohjaamansa lyhytelokuvan True Love. Hän oli innostunut jakamaan tietoa projektistaan. Alexander jakaa tekemänsä videot Vimeo -palveluun, mutta vaikka hän oli todella ylpeä True Love -elokuvastaan, hän ei lataa tätä omalle sivustolleen. Opiskelijoiden brändäytyminen näyttäytyy myös tätä kautta. Alexander on kirjoittanut ja työstänyt ystävänsä kanssa sarjakuvaan perustuvaa animaatiosarjaa ja kokee olevansa ensi sijaisesti mustan komedian kirjoittaja ja elokuvagenrenä koulutyö ei sovellu hänen brändiinsä.
Tunnelma koulussa oli opiskelijoita arvostava ja oppilaitoksessa oli käsinkosteltavissa vuorovaikutuksen ilmapiiri. Avoin ja innostunut yhteisö puhalsi aidosti yhteen hiileen.
Smartin työpajassa Niina Halonen taustoitti älytaulun työskentelyä digipedagogisen osaamisen ”ajatuskehikolla”, jonka pohjalta osallistujat pystyivät asemoimaan itsensä suhteessa digipedagogiseen osaamiseen. Keskiössä ajatus siitä, kuinka siirtyä outsiderista (tiedon siirtoa digivälineitä käyttäen) digipedagogiseksi osaajaksi.
On tärkeää myös pysähtyä miettimään, miten tärkeitä digioppeja edistettäessä varmistetaan opiskelijoiden hyvinvointi. Erilaisissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuva sähköinen verkostoituminen ja digitaalisessa maailmassa toimiminen tekee lapsista ja nuorista vähemmän kapinoivia, vähemmän muiden mielipiteitä kyseenalaistavia, onnettomia ja huonosti "aikuisten maailmaan" valmistautuneita. Miten lisätään digitalisaation keskellä kaikkien resilienssiä, muiden huomioon ottamista ja varmistetaan, että opiskelijat hyötyvät yhtä paljon tarjoamistamme ratkaisuista? Ian Bauckham sai varauksettoman huomioni luennollaan.
Savilahti ja aktiivinen sakky
Messualueella kierrellessämme vastaamme tuli eri tyyppisiä ratkaisuja mm. opiskelijoiden liikunnallisen aktiivisuuden tukemiseen oppituntien, mutta myös taukojen ja välituntien aikana. Näistä allaolevissa kuvissa enemmän –olkaa hyvät:
Lokerikkolainaamoratkaisut
Esillä oli myös erityisen paljon erilaisia lokerikkolainaamoratkaisuja, joiden käyttöön tutustuttiin useammankin toimittajan pisteissä. Savilahteen on suunnitteilla erilaisia läppäri/pienlaitelainaamoja, jotka toimivat parhaimmillaan autonomisesti. Useisssa lokerikkoratkaisuissa opiskelijoiden tunnistaminen tapahtuu esim. opiskelijakortin tai vastaavan kulkukortilla tunnistautumisen avulla.
Vierailimme myös esittelypisteellä, jossa oli tarjolla ratkaisuja muuntuviin tiloihin. Esillä oli pöytä- ja penkkikokonaisuuksia, jotka oli nostettavissa kaappeihin (vrt. päiväkotien kaappiin nostettavat sängyt) silloin kun tila tarvitaan käyttöön, jossa pöydät ja penkit ovat vain tiellä ja tarpeettomia.
Uusien teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa
- TEAMSn pääsimme tutustumaan näytteilleasettajan perehdytyksessä. Erityisesti esittelyssä paneuduttiin niihin kaikkiin mahdollisuuksiin, joita Teams tarjoaa opiskelijoille. Jo esittelyn aikana ja erityisesti sen jälkeen käydyissä keskusteluissa totesimme, että meillä on teamsissa paljon erilaisia mahdollisuuksia, joihin on ehkä syytä perehtyä, ja pyrkiä ottamaan laajamittaisemmin käyttöön.
- Harmiksemme meillä ei ole valokuvia teamsin esittelytilaisuudesta.
Teknologian hyödyntäminen markkinoinnissa
Lontoon Bettshow ja eri maiden omat maaedustukset laittoivat pohtimaan, että miksi Suomi näytti poissaolollaan!? 🤔 Itse suomalaisia oli kyllä edustamassa esim. ClassVR-pisteellä Thinglinkkiä (joka on siis suomalainen toimija), mutta ei meillä mitään maaedustusta ollut.👍 Pohdin, että voisiko Business Finland tms. riippumaton taho ottaa kopin ja tuoda Suomen ja siellä tapahtuvan opetusteknologiakoneiston esille Bettissä. Tällä voisi olla vientiä lisäävä vaikutus. Suomen maaständillä tietysti kerrottaisiin tarinaa maailman parhaasta koulujärjestelmästämme ja siihen yhdistettynä opetusteknologiakin näyttäytyisi varmasti ”myyvältä”.
Tähän liittyen toinen asia: Miksi Educa on juuri samaan aikaan!? 🙄 Voisiko tämän suhteen pohtia Educan siirtoa toiseen ajankohtaan? Bett-tapahtumassa oli tänäkin vuonna jo arviolta 1500 suomalaista (jos kuulin oikein) ja joukossa myös hyvin moni suomalainen yritysedustaja, joka haluaisi olla myös Educassa, mutta eivät voi jakaantua kahteen paikkaan.
LONTOO
Muutama kuva myös itse Lontoosta, johon päästiin tutustumaan varhain aamulla ja iltaisin sekä n. tunnin matkalla hotellilta Excel-areenalle.
Messut olivat varsin antoisat ja porukalla siitä sai huomattavasti enemmän ja eri näkökulmista, kuin mitä olisi ollut yksin liikenteessä. Messutarjonnan ohella saimme myös erittäin paljon uusia kontakteja ja verkostoja, joista on varmasti hyötyä jatkossa. Eri oppilaitokset näyttävät painivan varsin samanlaisten haasteiden kanssa.