Hevosalan monipuolisuus on rikkaus - voimavara, jota kannattaa vaalia

Hevostalous näkyy koko maassamme. Suomen 74 500 hevosta tarjoavat ammatin ja hyvinvointia suurelle ihmisjoukolle. Tässä materiaalissa on tarkasteltu alueellisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia ELY-keskus- ja suuralueittain.

Hevostalous - vaikuttava elinkeino ja virkistävä harrastus

Hevosilla on suuri merkitys aluetaloudellisesti. Hevoset antavat työtä – arvioiden mukaan työllistävä vaikutus on kokoaikaisina työpaikkoina mitattuna noin 7000 työpaikkaa, suoraan ja liitännäispalveluiden kautta. Hevosalan laadullisina arvoina ovat vaikutus kansanterveyteen liikunnan ja luontoläheisyyden kautta. Hevosalalla on vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Hevosia ja hevosalan yritys- ja harrastustoimintaa on koko maassa, joskin erilaisia painotuksia ja vivahteita on eri puolella Suomea. Hevostihentymiä on maakuntien keskuskaupunkien ympärillä, lisäksi muutamat muut kaupunkiseudut ovat keränneet ympärilleen hevostoimintaa. Kaupunkiseudut ja maakuntien keskuskaupungit voidaan jakaa hevostiheyden perusteella kolmeen ryhmään: 1. Helsinki, Turku, Tampere, 2. Lahti, Hämeenlinna, Forssa, Seinäjoki, 3. Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Jyväskylä.

Hevosvoimainen Uusimaa - monipuolinen elinkeino lähellä ihmisiä

Uudellamaalla on lähes 14 000 hevosta, mikä vastaa vajaata viidesosaa Suomen hevosmäärästä. Alueella tapaa koko hevostalouden kirjon: ratsastuskouluja, ravivalmennus- ja täysihoitotalleja, hevoskasvatusta, siittolapalveluita, hevosmatkailua, hevosiin erikoistuneita klinikoita ja kuntoutuspaikkoja sekä erikoistuneita varuste- ja tarvikeliikkeitä. Pääkaupunkiseutu on Suomen hevosrikkain alue, mutta merkittäviä hevoskeskittymiä Uudellamaalla on myös Hyvinkäällä, Tuusulassa, Espoossa ja Vihdissä. Yritykset ovat enimmäkseen ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tarjoavia talleja. Uudenmaan hevostalouden kehityssuuntana näkyy hevosen rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä ja palvelujen monipuolistuminen. Uudenmaan hevostalous tunnetaan Suomen pääraviradasta Vermosta ja kansainvälisestä Helsinki International Horse Show'sta. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat hevosalan keskusjärjestöt, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja yliopistollinen hevossairaala. Hevosalan mielikuvat-kyselyn (2017)* mukaan Uudenmaan alueella on edelleen kiinnostusta aloittaa hevosharrastus. Kiinnostuksen kohteista korostuvat yksilölliset ratsastustunnit, kuten henkilökohtainen valmennus sekä perheille ja senioreille suunnatut palvelut.

Pirkanmaalla ratsastus- ja raviurheilua ja tunnettu hevosklinikka

Pirkanmaalla on reilut 7100 hevosta ja hevostalous näyttäytyy vahvana niin ravi- kuin ratsastusurheilussa. Tampereen seutukunta on maamme toiseksi suurin hevosten määrällä mitattuna. Pirknamaalla on mahdollista kouluttautua hevosalalle Saskyn Ammatti-instituutti Iisakissa (Osaran maaseutuopetusyksikkö), jossa maaseutuyrittäjän yksi erikoistumisvaihtoehto on hevostalous. Lisäksi Ruovedeltä löytyy ratsastuslukio. Tampereen Ratsastusseura on jäsenmäärältään Suomen suurin ratsastusseura. Teivon ravikeskus ajaa eniten kilpaa maakuntien raviradoista ja myös harjoituskäyttö on aktiivista. Ravivalmentajia, joilla Teivo on kotiratana, löytyy 698 kpl ja heillä on valmennuksessa yhteensä hevosia 653 ja poneja 45. Paikallisraviratoja löytyy Mäntästä ja Virroilta. Yhteistyötä tehdään yli lajirajojen: Hämeen hevosjalostusliitto, SRL:n aluejaosto, SHKL:n alueyhdistys ja Teivon ravikeskus järjestävät yhteisiä koulutuksia, tapaamisia ja tapahtumia. Teivon ravikeskuksessa sijaitsee yksi maan johtavista hevosklinikoista, Tampereen Hevosklinikka. Myös kasvatustoiminta on alueella vahvaa. Hevosharrastuksen kysyntää arvioitaessa* Pirkanmaan erikoisuutena näkyvät kiinnostus miehille ja pojille suunnatuille sekä perheille kohdennetuille palveluille.

Hämeessä tutkimusta, koulutusta ja hevosrikkaita alueita

Hämeen hevostaloutta kuvaa vahva osaaminen: alueella yhdistyy tutkimus-, koulutus- ja kehityspalveluita sekä hevosrikkaita keskittymiä. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on yli 7000 hevosta. Kuvaavia piirteitä ovat monipuoliset palvelut, aktiivinen seuratoiminta ja vahva hevoskasvatus. Hevostiheät kaupunkiseudut ovat Lahti, Forssa ja Hämeenlinna. Näissä näkyvät Suomen hevospitäjän Ypäjän (Suomen hevostihein kunta) ja toisen merkittävän hevosurheiluseudun, Orimattilan, vaikutukset. Hevostalouden koulutusta tarjoavat Hevosopisto Ypäjällä ja Koulutuskeskus Salpaus Lahden Jokimaalla. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä koulutetaan agrologeja (AMK) ja Forssan kampuksella hevostradenomeja (AMK). Ypäjällä Siittolanmäen kampuksella toimivat Hevosopiston lisäksi hevosalan osaamiskeskus Hippolis ja Suomen Hevosurheilumuseo. Jokioisilla puolestaan Luonnonvarakeskus Luken hevostutkimus. Pilvenmäen ravikeskus on yksi vanhimpia samalla paikalla olevia ravikeskuksia Suomessa. Valmennuskeskuksessa valmentautuu noin 300 ravihevosta. Riihimäeltä löytyy vireä paikallisravirata. Lisäksi Ypäjällä on harjoitusravirata. Hevostapahtumissa Ypäjällä vierailee vuosittain jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Hevostapahtumien lisäksi alueella näkyy vakiintunut hevosharrastus: kyselyn* mukaan useimmat haluavat säilyttää nykyisen harrastuksen ja jopa lisätä harrastuskertoja. Palvelumuotojen suunnista erityisesti senioreille räätälöidyt palvelut ja "kärryttely", kuten hevosen ajaminen poni- tai hevoskärryillä, kiinnostavat Hämeessä.

Varsinais-Suomessa erikoistumista ja vahvaa kasvatustoimintaa

Varsinais-Suomessa on hevosia yli 6000. Turun seutu on yksi maamme suurimmista hevoskeskittymästä. Lounaissuomalaisissa hevosyrityksissä näkyy kasvuhakuisuutta ja viime vuosien aikana on tehty investointeja etenkin maneesien osalta. Alueen vahva harrastus- ja monipuolinen elinkeinotoiminta näkyy kotimaassa ja maailmalla: esimerkkeinä tästä ovat vuosittain Metsämäen raviradalla järjestettävät kylmäveriravureiden Pohjoismaiden Mestaruus-kilpailut, yrityksistä MIRA, joka on maailman johtava raviasusteiden valmistaja sekä Rohan Talli Kemiössä, joka on erikoistunut historialliseen ratsastukseen turnajaistaitoineen esiintyen ulkomaita myöten. Kylämäen Hevostilalla Marttilassa suomenhevoskasvatuksen ohessa tuotetaan erilaisia tammanmaitovalmisteita ja tarjotaan ihmisille monipuolisia elämyksiä ja tekemistä suomenhevosten parissa. Suomen ensimmäinen raviponikoulu avasi ovensa Ruskolla 2000-luvun alussa, ja toiminta jatkuu edelleen. Varsinais-Suomessa hevoskasvattajia palvelee useampi oriasema, ja noin 10 % koko Suomen varsoista syntyy tällä alueella. Alueen ravi-, ratsu- ja ponikasvatus ovat maamme huippua: Hoss- ja Callela- ja Orden –kasvatit edustavat Suomen raviurheilun parhaimmistoa ja Kotimäen Ponitalli on ollut ponikasvatuksen uranuurtajia yli 160 kasvatillaan. Nykyään Kotimäen tallit kasvattaa pienimuotoisesti laadukkaita puoliverihevosia.

Raviurheilun parissa alueella toimii useampi ammattivalmentaja. Harri Koivusen ravitalli on kahtena viime vuotena kerännyt valmennettavillaan eniten voittoja ravikilpailuissa koko Suomen mittakaavassa. Alueen ratsastustapahtumista tunnetuin on Salo Horse Show. Useat ratsastusseurat järjestävät aktiivisesti erilaisia kilpailuja ja tapahtumia alueella. Metsämäen raviradan toimintaa pyörittävä Turun Hippos ry, Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto ry ja Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto tekevät hedelmällistä yhteistyötä hyvässä hengessä yli lajirajojen. Varsinais-Suomessa näkyy kiinnostus* hevosharrastuksen aloittamiseen, mutta osa kokee aloittamisen hankalaksi, jopa useammin kuin muualla maassa. Yksilölliset ratsastustunnit ja perheille suunnatut palvelut korostuvat kiinnostuksen kohteina.

Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyötä ja Ookko nää hevostellu-tapahtuma

Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5300 hevosta. Ravi- ja ratsastustallien keskittymiä sijaitsee Oulun Äimärautiolla, Virpiniemessä ja Oulun ympäristössä - kaupunkiseutu on pohjoisen Suomen hevoskeskittymä. Hevostalous on sekä kansainvälistä että paikallista: hevostoimijoiden yhteinen voimannäyte "Ookko nää hevostellu?" –yleisötapahtuma on järjestetty jo seitsemän kertaa. Esteratsastuskilpailuista Oulun Pokaali on ollut yksi tunnetuimpia kilpailuja Suomessa, onpa alueen erikoisuutena miehille suunnattu Pohjan Poika-esteratsastuskilpailukin. Kansainvälisyys näkyy monin tavoin, sillä ravihevoset tekevät kilpailumatkoja Ruotsiin ja hevosmatkailuun keskittyneitä toimijoita tapaa etenkin Kuusamon seudulla. Raviurheilussa alueelta tunnetaan Oulun Äimärautio ja Ylivieskan ravirata. Hevosalan koulutusta on tarjolla Koulutuskuntayhtymä Brahessa, Ruukissa. Erityistä on, että Pohjois-Pohjanmaalla näkyy vahvana kiinnostus* aloittaa harrastus ensi kertaa. Yksilöllisille ratsastustunneille on nähtävissä kysyntää, samoin ajopalvelut ja metsä- ja muut työt hevosella herättävät mielenkiintoa.

Kaakkois-Suomessa hevostaloutta rakuunoista ravikuninkaallisiin

Kaakkois-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on noin 4600 hevosta. Alueella on useita paikallisia hevosystäväinseuroja ja Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto. Lappeenrannan seutu on maamme kymmenen hevostiheimmän kaupunkiseudun joukossa. Vaikka alueen hevoskasvatus ei määrällisesti pysty kilpailemaan suurimpien maakuntien kanssa, niin Kaakkois-Suomessa hevoskasvatus on laadullisesti pystynyt kilpailemaan valtakunnan tasolla vahvasti. Tästä osoituksena ovat mm. pitkät perinteet kuninkuusraveissa menestyneistä kaakkoissuomalaisista hevosista. Kaakkois-Suomi tunnetaan Suur-Miehikkälän orivarsalaitumesta ja varsojen laitumelle laskusta, joka kerää vuosittain jopa 3000 katsojaa. Perinteitä kunnioittavat Lappeenrannassa kesäisin partioivat Rakuunakillan perinneratsukot. Kaakkoisuomalainen lasten ja nuorten raviponitoiminta on erittäin aktiivista, mikä heijastuu niin ponien kasvatusmääriin kuin myös menestykseen valtakunnallisessa poniravitoiminnassa. Alueella sijaitsevat Kouvolan ja Lappeenrannan maakuntaraviradat, joista Kouvolassa ajetaan joka kesä Euroopan huippuja keräävä kansainvälinen Kymi-GP. Harjun Oppimiskeskus tarjoaa hevosalan koulutusta idyllisessä kartanomiljöössä ja tekee yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen hevostutkimuksen kanssa. Hevosharrastuksen kiinnostuksen kohteita selvittäessä* alueella näkyi halukkuutta hevosen tai ponin omistamiseen sekä hevosalaa ylläpitäviin maa- ja metsätaloustöihin.

Pohjois-Savossa suomenhevonen pitää pintansa

Pohjois-Savossa on noin 5000 hevosta ja suomenhevonen näkyy maisemassa. Yleisesti ottaen Itä-Suomessa hevostalous on painottunut raviurheiluun, mutta viime vuosien trendinä näkyy lisääntynyt ratsastusharrastus ja täyshevoshoitopalveluiden tarjonta, mahdollisesti myös matkailupalvelut. Kuopion kaupungin ympäristössä on Itä-Suomen merkittävin hevoskeskittymä. Hevosalan neuvonnan ja koulutuksen tunnettu kehittämisyksikkö Suomen Hevostietokeskus palvelee hevosalan ammattilaisia ja harrastajia. Vahvaa osaamista on myös Hingunniemessä Kiuruvedellä, jossa sijaitsee Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden koulutusyksikkö. Kuopion Sorsasalon raviradan lisäksi alueella ajetaan tunnelmallisia kesäraveja Vieremällä ja Suonenjoella. Rautalammin erikoisuutena on ratsastuspainotteinen lukio. Alueella on nähtävissä vakiintunut harrastajajoukko ja kiinnostus harrastuksen aloittamiseen. Potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen kohteina näkyvät poniraviurheilu sekä hevosen monipuolinen käyttö.

Keski-Suomesta legendaarinen ravikuningas Viesker

Keski-Suomessa on noin 4600 hevosta. Enemmistö hevosista on ravureita, vaikka ratsujen lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Aluekehittäminen ja hanketoiminta ovat olleet aktiivista, ja hankkeilla on kehitetty mm. hevosurheilun nuorisotyötä sekä hevosurheilukeskusten harjoitteluolosuhteita. Hevosalan yritystoiminta on monipuolista ja ratsastuskoulu- ja ravivalmennustoiminnan lisäksi Keski-Suomen alueelta löytyy suuri kirjo erilaisia hevosalan palveluja ja erityisosaamista sekä voimakasta kasvatustoimintaa. Kehittyvä ja dynaaminen maakuntaravirata Killeri Jyväskylässä on myös monipuolinen ratsastuskeskittymä, ja kaupunkiseutu kuuluu maan suurimpien hevoskeskittymien joukkoon. Legendaarinen viisinkertainen ravikuningas Viesker juoksi urallaan palkintorahoja yli miljoona euroa ja viettää Laukaassa ansaittuja eläkepäiviään. Raviurheilun vahvuutta kuvaavaa on, että Keski-Suomessa näkyy potentiaalinen kiinnostus* hevosiin sekä hevosen tai ponin ajamiseen valjakko- tai ravikärryillä. Myös yksilölliset ratsastustunnit kiinnostavat alueella.

Etelä-Pohjanmaalla arvokasta hevoshistoriaa ja suomenhevosia

Etelä-Pohjanmaan monipuolinen hevostalouden kirjo sisältää aktiivista kilpailu- ja valmennustoimintaa perinteitä unohtamatta. Seinäjoen ravikeskus tarjoaa monipuoliset palvelut, ja Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu maan hevoskeskittymiin. Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan noin 4500 hevosta. Suomenhevonen - sotahevonen – patsas Seinäjoella kunnioittaa alueen hevosperinteitä ja tämän päivän maamerkkinä nähdään uudenkarhea PowerPark – ravirata Härmässä. Ammattitaitoa ja osaamista löytyy myös vammaisratsastuksen ja hevosavusteisen toiminnan saralta. Hevosharrastuksessa on mahdollisuuksia; kiinnostus hevosen tai ponin ajamiseen valjakko- tai ravikärryillä, lännenratsastukseen ja metsä- ja muihin töihin hevosella nousivat esille kysyntänäkymiä selvittäessä. Yrittäjähenkisellä Pohjanmaalla kiinnostus siirtyä harrastuksesta yrittämiseen on selvityksen mukaan muuta maata suurempaa*.

Pohjanmaan hevostaloudessa raviurheilua ja yhteistyötä

Pohjanmaan hevostalous 2100 hevosen voimin on raviurheilupainotteista lukuun ottamatta Kokkolan ja Vaasan ympäristöä. Alue tunnetaan hevososaamisesta ja hevosalan koulutuksesta. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän eli KPEDUn hevosalan ammatillinen koulutus on keskitetty Kaustisille, jonne on juuri hankittu maan ensimmäinen ravi- ja montésimulaattori. Kaustisen yksikkö onkin ensimmäisenä Suomessa aloittanut yhteistyön raviradan kanssa, ja tekee sekä kansainvälistä että seudullista hevosalan kehittämiseen liittyvää työtä. Yhteistyötä kuvaavaa on myös hevosharrastajien yhteinen tavoite toteuttaa Mustasaareen hevosurheilualue. Wahlrooska – hevosurheilualueelle on tehty varaukset niin harjoitusraviradalle kuin ratsastuskentälle ja maneesille, derbykentälle, kenttäratsastusradalle ja islanninhevosharrastajien harjoittelupaikoille, talleille ja hevosläheiselle asumiselle. Aktiivisuus näkyy myös laajemmin, sillä selvitysten perusteella* Pohjanmaan alueella näkyy kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. ratsastustunnit ja lännenratsastus.

Satakunnassa palveluita ja hevosvetoisen tykistön perinteitä

Satakunnassa yritystoiminta on painottunut ratsastukseen ja sen oheispalveluihin. Kaikkiaan Satakunnan alueella on yli 3700 hevosta ja 15 Suomen Ratsastajainliiton jäsentallia. Porin ja Kokemäen raviratojen läheisyydessä on hevoskeskittymiä. Porin raviradalla toimii myös oma ponitalli, jonka kautta uudet harrastajat voivat päästä lajiin sisälle. Sekä Porin että Kokemäen radoilla järjestetään myös säännöllisesti harjoituslähtöjä sekä ammattilaislle että harrastajille. Arvokasta historiaa ylläpitää vuonna 1949 perustettu ratsastusseura, Niinisalon ratsastajat, joka vaalii puolustusvoimien hevosvetoisen tykistön perinteitä. Alueen hevoshistoria on monipuolinen, sillä myös Eläinlääkintäkoulu toimi Niinisalon tykistöprikaatin alaisena vuosina 1955 – 1994. Kenttäratsastuksen kilpailu- ja valmennustoiminta Niinisalossa on maamme vireimpiä. Tuntumana on, että Satakunnassa on halukkuutta hevosharrastuksen aloittamiseen*. Kiinnostuksen kohteista ratsastustunnit, perheille sekä miehille ja pojille suunnatut palvelut korostuvat.

Etelä-Savossa Mikkelin vauhdikas ravirata, kartanomiljööt ja ponikasvatusta

Etelä-Savon hevostalous näyttäytyy monipuolisena ja uudistuvana. Alueella on noin 2670 hevosta. Useat maatilat kartanomiljöineen tarjoavat ratsastus-, hevosten valmennus- ja kuntoutus- sekä kokouspalveluita. St Michel –ravit Mikkelissä on koonnut vuosittain maailman nopeimmat ravihevoset yhteen jo vuodesta 1981 alkaen, viettäen tänä vuonna (2021) siis 40-vuotisjuhliaan. Ratsastustapahtumien kärkenä näyttäytyvät Savonlinna Opera Games- esteratsastuskilpailut ja Teittilän tallin Horse Show. Alue tunnetaan myös Relanderin ponikasvateista sekä juvalaisesta hevososaamisesta. Kyselyn* mukaan Etelä-Savossa - syystä tai toisesta - näkyy muuta maata vähemmän kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen. Kynnyksen madaltamiseksi alueella toivotaan avointen ovien päiviä sekä maksuttomia tutustumismahdollisuuksia. Kiinnostavaa on, että erityisesti senioreille ja perheille suunnatut palvelut herättävät mielenkiintoa.

Pohjois-Karjalassa aktiivista seura- ja nuorisotoimintaa

Pohjois-Karjalassa on lähes 3000 hevosta. Kehityssuuntana näkyy erityisesti täysihoitopalveluiden kasvava kysyntä, vaikkakin toiminta edelleen painottuu raviurheiluun. Hevosalan palvelutarjonta on laajaa - perinteisten toimintamuotojen lisäksi vaellustalleista aina hevosavusteisen toiminnan palvelun tarjoajiin. Myös hevosmatkailulla on Itä-Suomessa potentiaalia. Alueella on aktiivista seura- ja nuorisotoimintaa ja yksi Suomen suurimmista ratsastusseuroista, Pohjois-Karjalan Urheiluratsastajat ry, toimii alueella noin 300 jäsenen voimin. Joensuun ravirata Linnunlahdella mahdollistaa seudulla raviurheilun harrastamisen sekä kilpailutoiminnan. Maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hevosseura, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura, perustettiin Joensuussa 1873. Esimerkillistä on ollut alueen poniharrastajien ja Joensuun ravinuorten toiminta, joka on kerännyt kiitosta. Hevoskasvaus on alueella hienoisessa kasvussa ja alueelta löytyy kaksi oriasemaa. Hevosista kiinnostuneiden joukossa yksilölliset ratsastustunnit kiinnostavat ja miehille/pojille suunnatuille palveluille on huomattavaa tarvetta*.

Lapin hevostaloudessa matkailu vetonaulana

Lapissa hevosmäärä on noin 1900 hevosta. Matkailun vetovoima heijastuu myös hevostalouteen. Tornion ja Rovaniemen lisäksi seudulla on matkailukeskittymiä, joiden läheisyyteen on muodostunut eläimiin liittyviä ohjelmapalveluja, esimerkkeinä Polar Light Tours Levillä ja Hotelli Ivalo Club Nord. Investointeja on tehty paljon, ja jatkossakin investoidaan juuri matkailuun liittyviin asiakaspalvelua parantaviin kohteisiin, samoin osaamisen kehittämiseen. Hevosalan yritykset ovat nuoria. Lapin hevostalouden erikoisuuksina tunnetaan hevosten lumitreenaus ja Rovaniemen yöttömän yön ravit. Kansainvälistä ravikilpailutoimintaa tehdään Ruotsin ja Norjan kanssa yhteistyössä. Lapin alueella on nähtävissä hieman vähemmän kiinnostusta hevosharrastuksen aloittamiseen kuin muualla maassa. Monipuolisia mahdollisuuksia - myös kotimaanmatkailussa - yrittäjyydelle luo turismi*.

Kainuu hämmästyttää monipuolisuudellaan

Kainuussa on vajaa 1000 hevosta ja monipuolista harrastustoimintaa. Kainuun alueella on kolme ratsastuskoulua sekä muutamia vaellus-, valmennus- ja harrastetalleja. Kajaanissa Kuluntalahden hevoskeskittymä käsittää yli 100 hevosta. Kainuussa hevosyritystoiminta on viime aikoina lisääntynyt ja matkailussa on mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi investoinnit ovat olleet varovaisia. Kainuussa on hevoskasvatusta, alueelta on lähtöisin niin Kuninkuustason suomenhevosia kuin laadukkaita käyttöratsuja. Esimerkkinä ansiokkaasta yhdistystoiminnasta on Kajaanin Ratsastusseura, joka oli vuonna 2016 vuoden kainuulainen urheiluseura ja seura on valittu myös Vuoden Ratsastusseuraksi. Kainuussa näkyy selkeästi kiinnostus aloittaa harrastus ensi kertaa. Kiinnostuksen kohteina miehille/pojille suunnatut sekä perheille kohdennetut palvelut korostuvat*.

Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla on noin 550 Suomeen rekisteröityä hevosta, joista 95 % asuu Manner-Ahvenanmaalla. Osa hevosista on rekisteröity Ruotsiin. Maarianhaminan ravirata ratsastuskenttineen ja islanninhevosovaaleineen on alueen suurin urheiluareena ja siellä ajetaan kesäisin 4-5 virallista totoravipäivää. Radalla järjestetään paljon myös ratsastuskilpailuja; este- ja kouluratsastuksesta islanninhevosiin. Ahvenanmaan raveista tekee erikoisen se, että kilpailut ajetaan miksatusti Suomen ja Ruotsin säännöillä ja ravipelit pelataan Ruotsin ATG:n pooliin. Raviradan aluetta on hyödynnetty innovatiivisesti myös ”bilbingon” tapahtuma-alueena, eli yleisö on ajaa autonsa katsomoalueen rinteeseen pelatakseen autobingoa. Bingonumerot on nähtävillä keskikentän screenillä. Maarianhaminassa toimii SRL:n alaisia ratsastusseuroja Ridklubben Sleipner ja Ålands Hästsportförening. Ratsastuskoulun tiloissa toimii myös tiettävästi Suomen ainoa kunnan/kaupungin nuorisotila, jota on perusteltu mm. sillä, että viedään nuorisotila sinne, missä tytöt ovat. Ahvenanmaan hevosista yli 75% on ratsuja ja poneja, ja erityisesti islanninhevosia on runsaasti. Noin 10-20 hevos/ponivarsaa syntyy vuosittain Suomen rekisteriin. Ruotsin läheisyys ja kielellisesti helpompi lähestyttävyys tekee sen, että ahvenanmaalaishevoset rekisteröidään usein Ruotsiin ja ne kilpailevat Ruotsissa. Toisaalta Maarianhaminan kesäravit ovat tapahtumia, jonne varsinais-suomalaiset raviurheilijat mielellään lähtevät kilvanajoon.

Tekijä: Uudistuva hevostalous -hanke, HAMK. Päivitys: 2021, Hippolis. Palaute sekä täydennysehdotukset: info@hippolis.fi

Lähteet: Hevosjalostusliittojen ja SRL:n aluejaostojen yhteyshenkilöiden tiedonannot, Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton tilastot ja kotisivut. Hevosalan kysyntää ja yrittäjyyttä koskevien havaintojen lähteinä Hevosalan mielikuvat- ja Hevosyrittäjyys-kyselyt/ Suomen Gallup Elintarviketieto 2017; koonnut Sirpa Pussinen/HAMK ja Markku Saastamoinen/ Luke.

*Uudistuva hevostalous -kokoelman useimpien artikkeleiden taustalla ovat keväällä 2017 tehdyt kyselyt, joissa on selvitetty hevosyrittäjyyden kehityssuuntia, kysyntää ja mielikuvia. Hevoselinkeinon kehityssuuntia selvitettiin Hevosyrittäjyys 2017 -kyselyllä, jossa kerättiin tietoa hevosyrittäjyydestä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Aiheina olivat mm. yritysten laajentamis-, vähentämis-, investointi- ja työllistävyysnäkökulmat. Kyselyn pääasiallisina kohderyhminä olivat hevosalalla osa- tai kokoaikaisesti yritystoimintaa harjoittavat. Kyselyyn vastasi 575 vastaajaa. Kuluttajien näkemyksiä on kerätty Hevosalan mielikuvat ja kysyntä -kyselyllä. Kysymysten aiheina olivat suomalaisten kokemat mielikuvat hevosharrastuksesta, hevosurheilusta ja -elinkeinosta. Kysely toteutettiin osana valtakunnallista kuluttajapaneelia, jonka kautta vastaajiksi tavoitettiin eritaustaisia suomalaisia eri puolelta maata. Tavoitteena oli saada vastaajiksi henkilöitä, joilla ei ennestään ollut aktiivista kosketusta hevosiin. Kyselyyn osallistui 3055 täysi-ikäistä vastaajaa. Uudistuva hevostalous -artikkelikokoelma löytyy pdf-julkaisuna täältä.

Create your own