Päihteet

Päihteet ovat valmisteita tai aineita, jotka aiheuttavat väliaikaisia muutoksia ihmisen havainnointiin, mielialaan, tietoisuuteen tai käytökseen. Päihteet aiheuttavat sosiaalisia ongelmia, sairauksia ja riippuvuutta. Päihteiksi luetaan alkoholi, tupakka ja huumausaineet.

Huumeusaineet voidaan luokitella mm. keskushermostoa stimuloiviin aineisiin, keskushermotoa lamaaviin aineisiin sekä hallusinogeeneihin. Huumausaineet ovat laittomia, mutta silti eniten Suomessa käytetyt huumeet ovat kannabistuotteet (marihuana ja hasis), heroiini ja muut opiaatit, kokaiini, amfetamiini ja muut psykostimulantit, hallusinogeenit (esimerkiksi LSD), erilaiset synteettiset päihteet (esim. hydroksivoihappo eli "gamma") sekä erilaiset hengitettävät tai impattavat inhalantit (mm. puhdistusaineet, spraymaalit).

Alkoholi ja tupakka ovat laillisia päihteitä, mutta ikärajalla suojattuja. Suomessa yleisin päihde on alkoholi. Eniten Suomessa käytettyjä alkoholituotteita ovat kirkas viina ja olut. Vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä. Tupakka ja nuuska ovat kumpikin nikotiinituotteita ja lasketaan mukaan päihteisiin.

Päihderiippuvuus

Päihderiippuvuus voi syntyä eri aineisiin. Se ei ole ainoastaan yhden aineen juttu. Riippuvuutta aiheuttavia aineita ovat mm. alkoholi, nikotiini, kannabis, amfetamiini. Keskeiset oireet päihderiippuvuudessa ovat pakonomaisuus ja käyttöhimo. Tämä voi johtaa käytön jatkumiseen haitoista huolimatta ja päihteiden käyttäjästä tulee välinpitämätön, ainakin osin hylkää itsestään huolehtimisen, harrastukset, ihmissuhteet ja koulutuksen/työn. Lisäksi riippuvuuteen liittyy usein sietokyvyn kasvua käytettyyn aineeseen ns. toleranssi ja vieroitusoireita käytön loppuessa. Kykenemättömyys tunnistaa tai myöntää riippuvuuden aiheuttamia oireita ja haittoja on yleinen ilmiö päihderiippuvuudessa.

Päihderiippuvuuden kehittyminen edellyttää toistuvaa kyseisen aineen käyttöä, joka johtaa riippuvuuteen liittyviin aivo- ja psykososiaalisiin muutoksiin. Perintötekijät vaikuttavat merkittävästi yksilön riskiin sairastu päihderiippuvuuteen. Esimerkiksi alkoholiriippuvuuden perintötekijöiden on arvioitu lisäävän riippuvuuden kehittymisen riskiä n. 50%.Miehillä todetaan enemmän päihderiippuvuutta ja riippuvuus voi tulla missä iässä tahansa.

Rajun päihteiden käytön takana voi piileä mielenterveysongelmat tai sosiaaliset tekijät. Päihteillä tukahdutetaan esim. ahdistusta ja huonoa oloa ja päihteitä käytetään yleensä sosiaalisissa tilanteissa. Esimerkiksi amfetamiinin pitkäaikaiskäyttäjä voi olla arvaamaton ja väkivaltaltainen. Käytös usein johtuu huumeen aiheuttamista harhoista: käyttäjä kokee, että muut ihmiset uhkaavat tai vainoavat. Pitkäaikaiskäyttäjillä on todettu ns. amfetamiinipsykoosia, joka oireiltaan muistuttaa paranoidia skitsofreniaa. Psykoosin oireet katoavat yleensä muutamassa päivässä tai viikossa käytön lopettamisen jälkeen.

Vieroitushoidossa vähennetään vieroitusoireita ja niiden tuomia haittoja. Riippuvuutta epäiltäessa on syytä hakeutua tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoarvioon. terveyskeskukseen/työterveyshuoltoon, josta ohjataan tarvittavalle hoitotaholle. Vieroitushoidossa hoidetaan psyykkistä riippuvuutta esim. keskusteluterapian avulla ja lääkehoidolla. Riippuvuuksia on eriasteisia ja pääasiassa hoito tapahtuu avohoidossa, mutta krooniset tapaukset vaativat pitkää hoitoa ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän tukemana.

1. Tupakan vieroitusoireet: ärtyneisyys, levottomuus, keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus. päänsärky
2. Alkoholin vieroitusoireet: sekavuustila ns. juoppohulluus, mielialan lasku ja väsymys, keskittymisvaikeudet, vapina, hikoilu, pahoinvointi
3. Lääke- ja huumausaineiden vieroitusoireet: samanlaisia kuin edellä mainitut, mutta vakavampia poikkeuksia löytyy kuten tupakoinnin lopettamisessa käytetyn varenikliinin lopettaminen voi aiheuttaa täysin terveelle ihmiselle kemiallisen psykoosin, johon liittyy aistiharhoja

Päihteet & Lapset

Kaikkien päihteiden käyttö lisää raskaudenaikaisia häiriöitä ja vahingoittaa sikiötä. Raskaudenaikaisia riskejä päihteitä käytettäessä ovat mm. lisääntynyt keskenmenon riski, sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski, ennenaikaisuuden riski. Neuvola tukee äitejä päihteiden lopettamisessa jo raskauden alkumetreillä ja ohjaa myös tarvittaessa vieroitushoitoon äitiyspoliklinikalle.

Lapsiperheissä vanhempien on päihteitä käyttäessä tärkeää huomioida lapset. Lapset ottavat ympäriltään mallia ja vaikutteita. Lapsi myös tarvitsee kannustusta ja tukea arkipäiväisissä haasteissa, mutta päihdeongelmaisten vanhempien on vaikea päihteiden läpi nähdä oman lapsen tarpeita. Koulujen ja päiväkotien on hyvä olla tarkkaavaisia sillä lapsi yleenä oirehtii jollai tapaa, jos kotona ei ole kaikki hyvin, lapsen on myös vaikea kertoa siitä jos ei edes itse ymmärrä mitä tapahtuu tai lapsi pelkää vanhempien reaktiota.

Kaiken kulmakivi tässä on se, että vanhempien täytyy hoitaa päihdeongelmaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja läheisten täytyy ottaa härkää sarvista ja mennä rohkeasti väliin, jos huomaa ongelmia. Sosiaalipalvelut antaa tukea ja ohjaa vieroitushoitoon esim. A-klinikoille ja tarjoaa ehkäisevää lastensuojelua tukemaan vanhemmuutta ja lapsen hyvinvointia. Asioita voidaan setviä myös perheterapiassa.

Päihteet & Nuoret

Nuoruus on kokeilujen aikaa. Päihteet ovat jotain uutta ja jännittävää, mutta lopulta todellisuus iskee naamaan. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan nuorten humalajuonti ja tupakointi on vähentynyt. Silti nikotiinituotteista nuuska ja sähkötupakka ovat nostaneet päätään ja useampi nuori on kokeillut niitä. Huumeiden käyttö on pysynyt samassa tasossa ja alkoholin & lääkkeiden sekakäyttö on tasaisesti laskemassa.

Sekakäyttö on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Lääkkeiden tahallinen käyttö alkoholihumalan tehostajana lisää erilaisia päihtymystilan riskejä. Sekakäyttöä voi kuitenkin esiintyä myös ilman, että sitä tietoisesti tavoiteltaisiin. Tahatonta sekakäyttöä syntyy muun muassa siitä, jos runsaan juomisen aiheuttamia häiriöitä hoidetaan uni- ja rauhoittavilla lääkkeillä. Yleinen sekoitus on alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet. Sekakäytön tavallisimpia, välittömä seurauksia ovat alkoholin tehokas vaikutus, muistinmenetykset ja käytöshäiriöt, mutta mahdollisia ovat myös aggressiivinen käyttäytyminen tai sekavuus. Agressiivinen käytös voi johtaa kaatumiseen ja tappeluihin sekä lain rikkomiseen. Muistinmenetys voi johtaa esim. uni- tai rauhoittavan lääkkeen yliannosteluun, tajuttomuuteen, kuolemanvaaraan tai ainakin sairaalaan vatsahuuhteluun. Sekakäyttö ylikuormittaa sisäelimiä, ja vauriot voivat olla pysyviä.

Päihteiden käyttö nuorten keskuudessa aiheuttaa monia terveyshaittoja elimistöön, terveyteen ja hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Kehittyvä nuorelle aiheutuu haittoja helpommin kuin aikuiselle kuten:

• aivokudoksen kasvun ja kehityksen häiriöitä
• päihderiippuvuuden, alkoholismin, huume- tai lääkeriippuvuuden kehittymistä päihteiden aiheuttamien aivomuutosten seurauksena
• aivojen toiminnan ja rakenteen muuttumista nikotiinin vaikutuksesta; nikotiiniriippuvuutta
• otsalohkon etuosan muutoksia
• nuoren aikuistumisprosessin häiriintymistä
• oppimiskyvyn ja muistin heikentymistä
• myöhemmille päihdeongelmille altistumisen
• myrkytykset

Raju päihteiden käyttö altistaa nuoren myös herkemmin mielenterveyshäriöille ja kasvattaa myös samalla riskiä sairastua mielenterveyshäiröön aikuisiällä. Päihteet altistavat myös:

• tapaturmille, kuolemiin ja vammautumisiin auto-onnettomuuksissa
• kohonneelle itsemurhariskille
• skitsofrenialle ja depressiolle (erityisesti kannabista käyttävät)
• väkivallalle
• seksuaaliselle hyväksikäytölle
• suojaamattomille sukupuoliyhdynnöille, sukupuolitaudeille sekä suunnittelemattomille raskauksille.

Ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa oppilaitokset ovat avainasemassa, sillä ne tavoittavat lähes kaikki nuoret. Keskeinen tavoite on varhainen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen , johon opetuksessa, opiskelijahuollossa ja yhteistyössä kotien sekä ympäröivän yhteisön kanssa tulee pyrkiä.

Ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa: opintojen sisällöissä, oppilaitoksen toimintakulttuurissa sekä päihteettömyyteen kannustamisessa.

Päihteet & Aikuiset

Yleisin päihde aikuisten keskuudessa on alkoholi ja sen käyttö on suurempaa miesten keskuudessa. Huumausaineiden käyttö vuorostaan on hyvin vähäistä verrattuna Eurooppaan. Päihteiden käyttö lisää myös samoja riskejä kuin nuorilla.

Alkoholi ja muut päihteet vahingoittavat melkein jokaista elintä kehossa. Alkoholinkäyttö suurentaa riskiä mm. maksakirroosiin, erilaisiin haimasairauksiin kuten krooniseen haimatulehdukseen, syöpiin kuten ruoansulatuselimistön syövät ja naisten rintasyöpä, aivohalvaukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin kuten kohonneeseen verenpaineeseen.

Huumeiden käytöstä voi aiheutua monia eri vaurioita elimistöön ja hyvin usein mielenterveydellisiä ongelmia kuten psykooseja. Suomessa haittojen ehkäisyssä tavoitteena on harventaa pistoksia, vähentää välineiden yhteiskäyttöä ja siten pienentää huumeiden käyttöön liittyvien sairauksien, kuten HIV:n ja tarttuvien maksatulehdusten (A-, B- ja C-hepatiitti), ilmaantuvuutta ja pienentää kuolleisuutta.

Huumeiden sekakäyttö (kipulääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, amfetamiini ja alkoholi) on yleistynyt jopa 14 %. 25–34-vuotiaista miespuolisista alkoholin ongelmakäyttäjistä on käyttänyt laittomia huumeita. Sekakäyttöä huomataan usein rattijuopumuksissa.

Päihteet & Vanhukset

Vanhusten päihteiden käyttö on vähäisempää muihin ikäryhmiin verrattuna, mutta se on salakavalasti kasvussa mm. päihdehuollon, terveydenhuollon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät ovat viime aikoina todenneet ikääntyneiden asiakkaiden määrän olevan kasvussa. Päihde- ja riippuvuusongelmat kuten peliriippuvuus voivat helposti jäädä ikääntymisen tuomien muutosten varjoon.

Suomessa arvioidaan 5–10%:lla yli 64-vuotiaista, ainakin ajoittain, olevan alkoholin ongelma- ja riskikäyttöä. Pitkittyneestä alkoholiriippuvuudesta arvioidaan kärsivän n. 1% yli 64-vuotiaista. Arviolta noin 2/3 ikääntyneistä päihdeongelmaisista on aloittanut runsaan päihteiden käytön jo nuoruusvuosinaan. Osa ikääntyneistä päihdeongelmaisista on niitä, jotka aloittavat runsaamman alkoholin käytön vasta myöhemmällä iällä. Syynä tähän saattaa olla mm. yksinäisyys, traumaattiset kokemukset, sairaudet, toimettomuus.

Ikääntyneet ovat erityisen haavoittuva ryhmä päihteiden liiallisen käytön suhteen. Alkoholin sietokyky, humalakäyttäytyminen ja päihdehaitat ovat usein erilaisia kuin nuoremmalla iällä. Ikääntymisen mukanaan tuomat sairaudet, rajoitteet ja lääkitys ovat päihteiden käyttöön yhteydessä arvaamaton riski. Ikääntyneille sopivien hoitomallien ja vanhenemista koskevan tiedon vähäisyys on myös nähty hoidon puutteina. Joillekin ikääntyneille sopii lääkärin toteuttama mini-interventio. Toisilla taas mm. traumaattisten kokemusten läpityöstäminen vaatii pidempää psykoterapiaa. Alun tunnustelevan vaiheen jälkeen ikääntyneet suhtautuvat yleensä hyvin hoitoon. Ikääntyneet naiset häpeilevät usein ongelmaansa, jonka vuoksi hoitoon tulemisen kynnys on usein korkea.

Ikääntyneiden osalta hoitotulokset ovat käytännön kokemusten mukaan vähintäänkin samaa tasoa kuin nuoremmissakin ikäryhmissä.

Lähteet

http://toimipaikka.a-klinikka.fi/vinkki/materiaalipankki/paihteet

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholi-ja-aivot

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028#s11_5

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041

https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveyden-edistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/ehkaiseva-paihdetyo/paihteiden-kayton-haitat

https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00197

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/alkoholi

https://www.thl.fi/fi/-/suomalaisnuorten-paihteiden-kaytto-on-vahentynyt-ja-kayton-riskeja-pidetaan-aiempaa-pienempina

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/paihteiden-kayton-erityisryhmia/ikaantyneiden-paihteiden-kaytto