Loading

Haastattelussa Petteri Laihonen teksti: erik rosendahl

Petteri Laihonen mielipuuhassaan Tuomiojärven rannalla Jyväskylässä.

Unkari ja shakki liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että nuorelle innokkaalle pelaajalle veljeskansamme parissa vierailusta voi tulla käänteentekevä tapahtuma.

Näin kävi Petteri Laihoselle 1990-luvun alussa, kun hän lähti matkailualalla toimineen siskonsa perässä Unkariin:

– Osallistuin erääseen avoimeen turnaukseen, jossa pelasin ihan hyvin. Samalla tutustuin ihmisiin ja unkarilaiseen elämänmenoon.

Mikä parasta, Unkari tuli piankin merkitsemään paljon muutakin kuin vain shakkia:

– Aloitin unkarin opinnot Jyväskylän yliopistossa ja syvennyin vähitellen hungarologiaan, jolla on Jyväskylässä pitkät perinteet.

Filosofian tohtoriksi Laihonen väitteli vuonna 2009. Tätä nykyä hän työskentelee Suomen Akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston soveltavan kielitieteen laitoksella.

Shakki on yliopistomiehen elämässä yhä vahvasti läsnä kolmen 13–17-vuotiaan tyttären pelaamisen kautta:

– Meillä on ollut perinteenä osallistua koululaiskisoihin ja nuorten SM-turnauksiin.

Tyttäriensä ikäisenä Laihonen itse vasta pääsi pelaamisessaan vauhtiin:

– Vartuin Lappi Tl. -nimisessä kunnassa Rauman kupeessa. Shakin opin perhepiirissä, ja kun peli kiehtoi, Pauli Leino otti minut mukaansa Euran Shakkikerhon peli-iltoihin. Pelitaito nousi kohisten vaikka aluksi oli toki vaikeaa etenkin pitkässä pelissä. Lyhyemmin miettimisajoin pärjäsin jo ensimmäisenä vuotenani melko hyvin. Bo Jäderholmin opastuksella pelasin Turussa yhdet koululaisten SM-kisatkin. Kun valmentajakseni tuli kirjeshakin suumestari Pentti Palmo, asemapelitajuni kehittyi.

Pieneksi paikkakunnaksi Eurassa oli vireää shakkitoimintaa:

– On erikseen mainittava pitkäaikainen puheenjohtaja ja puuhamies Pentti Vesander, joka hauskuutti erilaisilla sanonnoillaan kuten ”Eteenpäin, sanoi Mannerheim!” ja ”Voitto on meidän eikä filistealaisten!”

Opintojen myötä seura vaihtui Jyväs-Shakiksi:

– JyS kokoontui tuolloin ravintola Elisassa, jonka shakkipöydistä löysin nopeasti samanhenkistä porukkaa. Shakin yhteisöllisyys oli tärkeä motivoiva tekijä.

Ja mikäs Jyväskylässä oli ollessa, alati kasvava yliopisto veti puoleensa myös shakinpelaajia, kun taas jokakesäisessä Heart of Finland -turnauksessa sai kohdata kansainvälisempiäkin nimiä.

Lisäksi Jyväs-Shakin puheenjohtajanakin toiminut Laihonen, shakkimestari vuodesta 1998, oli mukana voittamassa SM-liigaa 2003 ja 2005:

– Euroopan cupeissa pääsi mukavasti haistelemaan suuren maailman tunnelmaa. Garri Kasparov tuli bongattua, ja teini-ikäinen Magnus Carlsen ehti jo väläytellä taitojaan.

Unkarissa oleskellessaan Laihonen näki lisää tähtiä läheltä:

– Seurasin Budapestissa 2000-luvun alussa Péter Lékón ja Vladimir Kramnikin nopean shakin ottelua, jonka unkarilainen voitti.

Omakaan pelaaminen ei Unkarissa unohtunut:

– Toimiessani suomen lehtorina Debrecenissa olin sikäläisen yliopiston joukkueen jäsen. Ja Budapestissa edustin ERAVIS-nimistä joukkuetta Unkarin liigassa.

Liigaa on pelattu 12 pöydällä, joista yksi on varattu junioreille, yksi naiselle. Tälläkin tavoin taso on pyritty pitämään laajana.

– Kyllähän Unkarissa shakkiin törmää vähän kaikkialla. Esimerkiksi Budapestin kaupunkipuistossa, kun taas kuuluisissa kylpylöissä pelaavat lähinnä vanhemmat miehet.

Laihonen kiittelee myös maan tasokkaita shakkilehtiä ja shakkikirjallisuutta. Tärkeää on sekin, että Unkarissa koulutetaan edelleen shakkivalmentajia.

Kotimaahansa palannut legenda Judit Polgár on lisäksi vienyt shakkia menestyksekkäästi kouluihin:

– Judit on viime vuosina saanut laajalti tunnustusta shakin eteen tekemästään työstä.

Shakkia pelataan Unkarissa yhteisöllisesti jo varhain:

– Esimerkiksi vanhimman tyttäremme päiväkodissa shakki oli ohjelmassa.

Laihonen pitää shakkia oivana harrastuksena monestakin syystä. Se on hyväksi lasten keskittymiskyvyn kehittymiselle. Myös sosiaalisuus ja kansainvälisyys on tärkeää:

– Maailmalla liikkuessa on ollut vaivatonta tutustua uusiin ihmisiin shakkia pelaamalla. Shakki on aidosti maailmanlaajuinen peli, joka yhdistää ihmisiä kaikkialla. Amerikassa kävimme tutustumassa eräänkin koulun shakkiohjelmaan, jossa lyhyen avausteorian esittelyn jälkeen kaikki saivat pizzaa ja kokista. Se oli osa jonkinlaista hanketta, joka oli suunnattu värilliselle väestölle.

Näin on laita etenkin Unkarissa, joka on poikkeuksellisen perinteikäs ja menestyksekäs shakkimaa:

– Syitä shakin suosioon voi etsiä mm. kahvilakulttuurista, Wienin läheisyydestä, juutalaisuudesta. Ensimmäinen lähelle maailmanmestaruuttakin päässyt huippupelaaja oli Géza Maróczy, joka löi läpi kansainvälisesti runsaat sata vuotta sitten.

Shakki on myös peli, johon voi sitoutua missä iässä ja elämänvaiheessa tahansa, omaan tahtiinsa ja omin tavoittein:

– Viime vuosina olen lähinnä valmentanut tytärtäni ja pelannut turnauksissa, joihin hänkin on voinut osallistua. JyS:n joukkueissa olen ollut täytepelaajana, mutta tyttäreni on ruvennut esittämään, että minun pitäisi pyrkiä fidemestariksi, mene ja tiedä...