Loading

Hanhijoki Valuma-alueen hoitosuunnitelma 2019 - Luonnoksen esittely 26.11.2019. (Janne Tolonen, Jarkko Leka, Jussi Aaltonen, Katariina Yli-Heikkilä, Valonia)

Mikä ja missä?

Loimijoen sivujoki, Kokemäenjoen päävesistöalueella, Loimaan (Alastaron, Virttaan) ja Oripään kuntien alueella.

Luontotyypiltään pieni savimaan joki/puro Varsinais-Suomessa

Valuma-alueen koko 92 km²

Hanhijoen valuma-alueen maaperä

Valuma-alueesta noin 38 % on peltoa. Uomaverkosto virtaa peltoalueiden halki.

Osa Hanhijoen lähiympäristön pelloista on alun pitäen ollut suota, joihin tulvat ovat aiemmin ulottuneet.

Pohjavesivaikutus

Hanhijoen valuma-alueen itä- ja luoteisosat rajoittuvat Säkylänharjun-Virttaankankaan ja Oripäänkankaan pohjavesialueisiin. Vesistön latvavedet saavat alkunsa Oripään ja Virttaankankaan harjumuodostuman pohjavesialueilta, joista vesistön latvapuroihin ja ojiin purkautuu merkittävästi pohjavettä.

Koko valuma-alueesta noin 52 % on metsämaata. Latvavesillä metsätalouden osuus maankäytössä on suurempi.

Luontoarvoja

Pohjaveden purkautumisen ansiosta vedenlaatu latvavesillä on erinomainen ja vesistössä esiintyy arvokkaita pohjavesistä riippuvaisia luontotyyppejä ja lajistoa

Kalasto

Hanhijoen kalastoon kuuluu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimen. Taimen viihtyy Hanhijoessa viileän ja suhteellisen hyvälaatuisen veden ansiosta.

Historiaa

Mälläisistä löytynyt viitteitä kivikautisista asuinpaikoista.

Järvensuon alueella on ollut matala järvi, jonka pituus on arvoitu olleen 4 km ja suurin leveys 1 km.

Hahmotelma Järvensuon alueella sijainneesta järvestä.

Hanhijoella on tehty laajoja perkaushankkeita, joiden tarkoituksena on ollut peltomaan kuivatus.

Aamulehti 19.08.1928 no 226 (Kansalliskirjasto)
Aamulehti 28.12.1898 no 300: ”Wirtainpitäjästä olewain Hanhijoen ynnä sen lisäjokien Wirsanojan ja Klopinojan perkaaminen wiljelystarkoituksiin sekä Äijännvewan suon kuivaaminen” (Kansalliskirjasto)

Ensimmäinen perkaussuunnitelma on vuodelta 1891. Tehty vuosikymmeninä 1890-1900. Tuolloin poistettiin mm. Mälläisten kosken ylempi mylly ja sivuojista perattiin Klopinoja ja Virttaanoja.

Toinen perkaus tehtiin 1937-1940.

Hanhijoen kolmas ja samalla tuorein perkaussuunnitelma on vuodelta 1986. Suunnitelman ja perkaustyön, Hanhijoen yläosan ja sen sivuojien perkaus, teki Turun vesi- ja ympäristöpiiri vuosina 1987-90.

Aikoinaan voimakkaalla maankuivatuksella, Hanhijoen perkauksilla ja uoman siirroilla aikaansaadut viljelysmaat ovat edelleen ajoittain veden vaivaamia.

Maanviljelyn lisäksi muun muassa metsätalous, turvetuotanto, vedenotto ja asutus ovat muuttaneet vesistön hydrologiaa ja ominaisuuksia.

Maankäytön muutokset

Vanhojen karttojen avulla voi hahmottaa vesistön valuma-alueen ominaisuuksia ennen voimakasta maankäyttöä.

Kartassa näkyy ojittamaton Seppäjoensuo, jota kutsutaan nykyisin nimellä Himmaistenrahka. Hanhijoen uomaverkostot näkyvät vanhassa kartassa mutkittelevina.

Metsäojien kunnostusojituksia tehdään edelleen

Osa Himmaistenrahkasta on jo ennallistettu Metsähallituksen toimesta. Suoalueita on ennallistettu tukkimalla ojia. Ennallistamistyö on tehty Himmaistenrahkan Natura 2000-alueella.

(Kartta: mapire.eu)

Maankäytön muutosten seurauksena vesistön luontaiset vesivarastot kuten suot, kosteikot ja tulvimisalueet ovat hävinneet ja/tai niiden määrät ovat huomattavasti pienentyneet

Ilmastonmuutos lisää haasteita ja vesistökuormitusta. Ennusteiden mukaan sadata lisääntyy ja rankkasateet yleistyvät. Toisaalta myös kuivuus kasvaa. Tämä näkyy ja tulee näkymään vesistöissä

Hanhijoen alaosa 1800-luvun lopulla

Järven aluetta 11/2019 (kuva: Levonen Jukka)

Nykytila

Hanhijoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmissa, koska Hanhijoen valuma-alue on alle 100 km².

Vedenlaadun havaintopaikat vuosina 2006-2019.

Hanhijoen yläosan veden kokonaisfosforipitoisuuksien mukaan joen yläosan tila olisi tyydyttävä ja toisaalta lähellä hyvän ja tyydyttävän rajaa. Keskiarvo on 68 ugP/l ja vaihteluväli 17-280 ugP/l.

Hanhijoen yläosan pH-arvo on keskimäärin 7,2 ja vaihteluväli 6,4-8,2. Havaintoja on yhteensä 77.

Miten eteenpäin?

Tavoite: Hanhijoen vesistön hyvä tila

1. Hanhijoen ekologinen tila on hyvä

2. Hanhijoen vesistöalue on ekologisesti kestävä

3. Hanhijoen maankäyttöä suunnitellaan valuma-alueen heikkoudet ja tarpeet huomioon ottaen.

4. Hanhijoen virkistyskäyttöarvo on korkea

Toimenpidesuosituksia

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden ojitustoimenpiteitä tulee tehdä harkiten ja kohdentaa ne vain erityisistä syistä tarpeellisille alueille.

Turvemaiden kestävä käyttö

Turvemaiden käytöstä suurempi kuormitus vesistöihin (ja ilmakehään) kuin kivennäismailta

Lämpeneminen nopeuttaa mm. hiilen ja typen vapautumista orgaanisesta aineesta

Typpipitoisuuksien nousu on ollut voimakkaampaa ojitetuilla alueilla (Finer ym. 2019)

Vaihtoehtona jatkuva metsän kasvatus ilman avohakkuita

Kiintoainekuormitus (mm. hiekka, humus) erityisen haitallista elinympäristöille (esim. kalat)

Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteissä voidaan hyödyntää mm. kaltevuuteen perustuvaa virtausmallinnusta ja RUSLE-eroosiomallia.

Metsäkeskuksen luonnonhoidon paikkatietoaineistot karttapalvelu

http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=645cb868e3b545beb9a9a27a0bfcc731

Toimivat vesiensuojelu-rakenteet?

N. 90 % metsätalouden kiintoainekuormituksesta peräisin ojituksista (Finer ym. 2010). Ojien perkauskatkoilla ja padottavilla rakenteilla saadaan ehkäistyä maa-aineksen liikkeellelähtöä.

Lietekuopat ja laskeutusaltaat tehottomia jo liikkeelle lähteneen maa-aineksen pysäyttämiseksi.

Suojavyöhykkeet vesistöjen varsille. Suosituksena suojakaista 15-45 metriä. Metsäkeskus suosittelee valtapuuston pituuden leveystä suojakaistaa.

Vesistöön päätyvä kiintoaine ja humuskuormitus aiheuttaa lajien elinympäristöjen heikentymistä...

...ja uomien perkaustarvetta esim. maatalouden kuivatustarpeisiin

Arvokkaan pienvesiluonnon, erityisesti pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien, erityisesti lähteiden, lähteikköjen ja purojen huomioiminen

Turvetuotanto

Hanhijoen alueella on neljä turvetuotantoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 104 hehtaaria

Hanhijoen valuma-alueen turvetuotantoalueet.

Haaroistensuo on Vapon alue ja sillä on ympäristölupa, jossa on edellytetty mm. vesiensuojelurakenteet. Alue 2 on poistunut tuotannosta.

Alue 2 otetaan ilmeisesti metsätalouskäyttöön. Vesiensuojelullisesti voisi olla tarkoituksenmukaista rakentaa kosteikko tai putkipato kiintoaineksen pidättämiseksi.

Alueen 3 vesiensuojelutoimenpiteiksi ehdotetaan virtaamansäätöpatoa, ylivuotokenttää ja/tai pintavalutuskenttää.

Maatalouden vesiensuojelu

Suosituksia

Eroosioherkillä peltolohkoilla pyrittävä välttämään maan eroosiota ja ravinnekuormitusta.

Suojavyöhykkeet vesistöihin rajautuville eroosioherkille peltolohkoille.

Erityisesti eroosioherkkien ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevien peltojen syys- ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen.

Lannanlevitys suosituksia

(Peltolohkot, joille ei suositella lannanlevitystä. (KOTOMA-työkalu, Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Maaperän rakenteesta huolehtiminen

Suositukset alueista, jotka soveltuvat hyvin kipsin ja rakennekalkin levitykseen (KOTOMA-työkalu)

Luonnonmukainen peruskuivatus

Maatalouden peruskuivatus luonnonmukaisin menetelmin.

Luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa hyödynnetään uomien luontaista elpymistä, säästetään ja rakennetaan tulvatasanteita ja kaksitasouomia, jotka toimivat vesiensuojelurakenteina.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmin saadaan vähennettyä myös uomien eroosiota.

Tulavatasanne tulvatilanteessa (Kuva: Harri Aulaskari)
Vastarakennettu tulvatasanne (kuva: Harri Aulaskari)

Uomien luontaista elpymistä Hanhijoella

Virtavesikunnostukset

Suositukset

Suositellaan mm. pohjavesivaikutteisen Klopinojan kunnostamista. Klopinoja on yksi uhanalaisen taimenen elinympäristöistä. Virtavesikunnostuksia esitetään myös mm. Sepänojaan ja Hanhijoen Mälläisten koskialueelle.

Vaellusesteiden poistaminen. Esimerkki vaihdetusta tierummusta.
Soraistuksilla lisääntymisalueita taimenille
Hanhijoen taimen
Puusuisteilla purokunnostusta
Soraistuksia

Vedenotto

Vedenotto on vaikuttanut Myllylähteestä lähtevän veden virtaamaan. Vedenottomäärä tulee sovittaa niin, että vedenotosta ei aiheudu Myllylähteenojalle/Hanhijoelle haitallisia ekologisia vaikutuksia.

Pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien (erityisesti lähteet, lähteiköt, purot, norot) huomioiminen kaikessa maankäytössä

Jätevedet

Virttaan taajaman toiminta-alueella kiinteistöjen tulisi liittyä kunnalliseen viemäriin ja siirtoviemärin läheisyydessä olevien kiinteistöjen olisi hyvä tarkistaa liittymismahdollisuus.

Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa olevilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät olisi kunnostettava saostuskaivokäsittelyä tehokkaammaksi.

Jätevesilietteiden omatoimisessa käytössä on muistettava lietteen hygienisointi ennen pelto-levitystä.