Loading

技术是为了跨越鸿沟而不是带来新的不平等 "Teknologian pitäisi vähentää epätasa-arvoa, eikä lisätä sitä."

Myydäänkö Tredu Kiinaan? Koulutusvientimatkalla Hangzhoussa

Matkamme pääkohde oli IDEE-messut (International Digital Education Event) Hangzhoussa Kiinassa, jossa olimme Tredun edustajina esittelemässä suomalaista ammatillista koulutusta. Tarkoituksena oli tutkia koulutusviennin mahdollisuuksia ja selvittää millaiseen yhteistyöhön Kiinasta löytyisi kiinnostusta tulevaisuudessa. Toisena matkan tavoitteena oli selvittää millaisia opetuksen digitaalisia ratkaisuja Kiinassa hyödynnetään ja olisiko meillä niistä jotain opittavaa.

Messujen nimi oli siinä mielessä hieman harhaanjohtava, että näyttelyalueella ei juuri esitelty opetuksen digitaalisia ratkaisuja. Enemmänkin oppilaitokset esittelivät omaa toimintaansa yleisemmällä tasolla. Asiantuntijaluennoissa digitaalisuutta kyllä käsiteltiin melko monipuolisesti.

Suomi ja suomalainen koulutusjärjestelmä oli näyttävästi esillä messuilla. Kokonainen alue oli varattu suomalaisille yrityksille, oppilaitoksille ja viranomaisille.

Tredun pisteellä olimme varautuneet esittelemään Tredun digitaalista opetusympäristöä ja käytössä olevia työkaluja, mutta suurta yleisöä tämä ei kiinnostanut käytännössä lainkaan.

Viedäänkö tietotaito Kiinaan vai tuodaanko opiskelijat Suomeen?

Tärkeä huomio koulutusviennistä Kiinaan on se, että kiinnostusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään löytyy ja siten halua myös yhteistyöhön. Myytävä tuote tai yhteistyömalli täytyy miettiä tarkasti ennen seuraavaa vastaavaa tapahtumaa, jotta kiinnostuneille potentiaalisille yhteistyökumppaneille on heti tarjota jotain konkreettista ehdotusta. Myöskin se on hyvä tietää, jos joku tietty tuote tai yhteistyömalli on rajattu pois suunnitelmista.

Messualueella oli mahdollista käydä neuvotteluja tulkin avustuksella, sillä kaikki kiinalaiset eivät osanneet englantia emmekä mekään osanneet kiinaa. Kuulemma onnistuneen yhteistyön oleellinen vaatimus on hyvä kiinan kielen tulkki, joka myös tuntee paikallisen kulttuurin.

Messuilla käytyjen keskustelujen perusteella mahdollisia yhteistyön muotoja on useita. Taloudellisesti kannattavimman mallin valitseminen ei ole mikään yksinkertainen tehtävä.

Muiden suomalaisosallistujien kokemusten perusteella messujen yhteydessä on mahdollista solmia sopimuksia, joten pelkästään mainonnasta ja markkinoinnista ei ole kyse.

Asiantuntijaluentojen anti jäi osin kielimuurin taakse

Tredun koulutusvientipäällikkö Helena Koskinen esitteli omassa asiantuntijaluennossaan suomalaisen ammattiopetuksen reformia. Tämän lisäksi kävimme seuraamassa useita opetuksen digitaalisointiin keskittyneitä luentoja.

Osassa puheenvuoroista kieli nousi esteeksi, sillä kaikkia kiinankielisiä esityksiä ei käännetty englanniksi. Osa käännettiin suoraan englanninkieliseksi tekstiksi. Tulkkimme mukaan käännöksen hoiti tekoäly, joten häntä luonnollisesti kiinnosti onko simultaanitulkkaukselle tulevaisuudessa tarvetta. Vaikka käännöksen laatu ei vielä ihmistä voitakaan, pystyi näitä käännösluentoja kuitenkin seuraamaan.

Luentojen mielenkiintoisimpia esityksiä oli muun muassa tekoälyä opetuksessa sekä oppimateriaalien tuotantoa käsitelleet esitykset.

Guangyu Freear: The Open University: Effective Learning Design. Puhuja esitteli UK:n Open universityn tapaa tuottaa laadukasta monimuotoista opetusta. Tavoitteena on, että oppiminen tuottaa oppijalle iloa. Kurssien suunnittelusta vastaa production team. Kurssien suunnittelussa käytetään palvelumuotoilun ideaa, esim. asiakasprofilointia. Kurssien suunnittelu on osa laatutyötä, ja kurssien teknisessä toteuttamisessa on käytettävissä myös graafinen suunnittelija ja sisällön kehittäjä.

Kursseista mietitään, mitä eri aktiivisuustyyppejä kurssi sisältää: assimilaatio, tiedon hankinta, kommunikaatio, sisällön tuottaminen, kokeileva, tiedon soveltaminen ja arviointi. Kursseja myös arvioidaan näiden luokitteluiden suhteen. OU:ssa seurataan opiskelijaa, pyritään tunnistamaan opiskeluongelmia ja puututaan niihin. Riskien tunnistamiseen on meneillään pilottiprojekti. Tunnistamisessa yhdistetään opiskelijoiden taustatekijätietoja ja oppimisympäristön tietoja. Aineistosta on muodostunut neljä ennustavaa mallia.

Joe Lam: Constructing AI personalised learning new ecology. Lam esitteli Pearson-kustantajan toimintaa AI:n edistämiseksi oppimisessa. Tavoitteena on pienentää suoritusten välisiä eroja, lisätä opettajien kehittymistä ja tukea vanhempia lastensa oppimisen tukijoina. Pearson julkaissut ladattavan teoksen Intelligence unleased.

Pearsonin tavoitteena on luoda oppijakeskeinen malli, jossa oppija saa hänelle kohdennettua aineistoa, huoltaja voi seurata ja tukea oppimisen edistymistä ja opettaja saa tietoa oppijoiden edistymisestä, jotta hän voi tehdä päätelmiä oppimisprosessista ja puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kiinnostavia olivat myös key note -puheenvuorot Saksan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiosta, josta puheenvuorot pitivät Michael Wiedmann Robert Bosch Säätiöstä ja Udo Kegelmann Bambergin valtiollisesta ammattikoulusta. Koko Saksan tasolla tavoitteena on investoida viisi miljardia euroa digitaalisen oppimiseen, tavoitteena on, että vuonna 2021 jokaisella opiskelijalla tulisi olla pääsy digitaalisiin välineisiin.

Eri osavaltioiden välillä on eroja digitalisaatiokehityksessä. Esimerkiksi Baijerin osavaltiossa on otettu käyttöön koko osavaltion yhteinen sähköinen oppimisalusta “Mebis”, joka käytännössä on heidän tarpeisiinsa muokattu Moodle. Mebiksessä on opettajille yhteinen materiaalipankki ja myös muu materiaali kuten museoiden materiaali on kaikkien käytettävissä. Opiskelijan osaaminen kerrytetään portfoliona Maharaan. Dresdenin yliopistossa oli tutkittu, millainen tulisi olla digitaalisen luokan tilasuunnittelu. Lopputuloksena oli, että tilan tulee olla joustava, käytettävissä tulee olla siirrettäviä älytauluja mutta myös paperisia fläppitauluja.

Markkinoinnista ja materiaaleista

Tredun pisteellä kävi paljon väkeä, jotka tuntuivat olevan oikeasti kiinnostuneita tarjoamastamme ammatillisesta koulutuksesta, eli pelkästään karkkien ja kynien vuoksi he eivät pysähtyneet juttelemaan. Yhteystietoja keräsimme myös muille tamperelaisille oppilaitoksille välitettäväksi.

Puutteena oli meillä se, että missään käännetyssä materiaalissa ei ollut kerrottu tarkkaan niitä aloja, joita Tredussa voi opiskella. Se olisi saamamme palautteen perusteella aivan oleellista tietoa. Kovin yksityiskohtaista tietoa ei ainakaan näillä messuilla kyselty, joten muutoin esittelyluonteinen materiaali on aivan sopivaa.

Mikäli koulutusviennin merkeissä vastaaviin tapahtumiin osallistutaan, täytyy materiaalin visuaalisuuteen panostaa. Saimme näillä messuilla käyttöömme ison näytön, jossa olisi voinut kaikenlaista materiaalia esittää. Tässäkin yhteydessä 360-virtuaalikierrosten mahdollisuudet tulivat ilmi. Olisi mahtavaa, että pääsisi esittelemään oikeasti millaisia oppimisympäristöjä Tredussa on virtuaalilaseilla saisi näyttävyyttä toimintaan.

Vierailu: Hailiang Foreign Language School

Perjantaina kävimme vierailulla Hailiang Education Groupin sisäoppilaitoksessa. Hailiang on yksityinen pörssiin listattu koulutusyritys, jossa voi opiskella päiväkoti-ikäisestä lukioikäiseksi. Koko yrityksen tasolla työskentelee 60 000 opettajaa. Jos tämän vierailun tiivistää lyhyeen, niin tilat olivat uusia ja monipuolisia, mutta opetus puolestaan näytti olevan kovin opettajajohtoista. Opiskelijoille kuitenkin kerrottiin laadittavan yksilöllinen opiskelusuunnitelma, joka sisältää erilaisia valinnaisia opintoja (erilaisia harrastuksia).

Oppilaitoksen alueella oli omat asuntolat opettajille ja heidän perheilleen. Myös oppilaat ja opiskelijat asuivat alueella, elleivät olleet kotoisin aivan lähiseudulta. Erikoisena yksityiskohtana oppilaitosalueelta oli poistuminen estetty sähköaidoin ja luvattomasta poistumisesta oli rangaistuksena erottaminen.

Fyysisille oppimisympäristöille ei suomalaisilla välttämättä ole mitään tarjottavaa, mutta pedagogiikasta on vientituotteeksi, jos sen osaa oikein markkinoida. Toisaalta osa ehkä kaipaa suomalaiskouluihinkin tiukempaa kuria ja opettajan auktoriteettia.

Vierailu: Alibaba Group

Kolmipäiväisen messu-urakan päätteeksi kävimme tutustumassa verkkokauppajätti Alibaban toimistoalueeseen. Jättiläismäinen alue oli kyseessä, mutta rehellisesti sanottuna toimistojen käytävillä kiertely ei ollut järin mielenkiintoista.

Onkin mielenkiintoista miettiä, mitä AliBaban 70 000 päätoimista ja 60 000 osa-aikaista työntekijää tekevät. Vastaus on, että he kasvattavat ympäri maailmaa ostohalukkuutta, suunnittelevat ja toteuttavat palvelujen digitalisointia. Verkkomyynnin prosessin hallinta oli kieltämättä hyvin vaikuttavaa, esimerkiksi väärinkäytökset/virheet myyntiprosessissa pystyttiin selvittämään alle sekunnin viiveellä.

Toisaalta länsimaiselle vieraalle tuntui vieraalta työntekijöiden erittäin voimakas sitouttaminen yrityksen ideologiaan, uusille työntekijöille esim. Annetaan uusi Alibaba-nimi. Positiivinen puoli oli, että jokaisen työntekijän on vuodessa osallistuttava kolmena päivänä hyväntekemiseen.

Matkamuistomyymälään (sic) meidän ei kannattanut poiketa, sillä maksaminen onnistui vain kasvontunnistuksen avulla. Vaikka meidänkin naamamme oli jo viisumienhakuvaiheessa skannattu, ei meille sentään tilejä automaattisesti avattu.

Tämän esityksen otsikon sitaatti on napattu Alibaban museosta. "Teknologian pitäisi vähentää epätasa-arvoa, eikä lisätä sitä" on kyllä hyvä ohje kaikille digitaalisia palveluita kehittäville.

Osallistujat ja kirjoittajat: Helena Koskinen, Elisa Helminen, Anna-Maija Siirtonen ja Ville Palkinen.

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.