Loading

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut Matleena Laakson kokemuksia 2019

Osallistuin BETT-messuille viidettä kertaa. Olen pitkään pitänyt BETTiä heti ITK-konferenssin jälkeen tärkeimpänä verkostoitumispaikkana opetusalan digiväen parissa. Yksi tämän vuoden BETT-messujen parhaista anneista olivat keskustelut IlonaIT Oy:n seminaarissa, oheistapahtumissa ja lentokentillä. Olen myös suurella mielenkiinnolla lukenut ja katsonut muiden suomalaisten matkaraportteja, jotka kokoan jo seitsemättä kertaa yhteen. Linkin koontiin löydät tämän esityksen lopusta.

When a man is tired of London, he is tired of life

Yhdistin messumatkaan vähän lomaakin

Lontoo on hieno kaupunki ja sinne matkustan aina mielelläni. Ensimmäiset digitrendit bongasin menolennolla Norwegian-lehdestä.

  • Silmälasit, jotka bloggaavat mainosnäyttöjen sisällöt
  • Robottien tekemä taide
  • AR-sisällöt nähtävyyksistä
  • Mobiililaitteiden taittuvat näytöt

Yhdistin BETT-messumatkaan vähän lomaakin. Tällä kertaa kävelin paljon ympäri kaupunkia ja kävin Saatchi Galleryssä ja Tate Modernissa, mistä oheinen kuva keskustasta on otettu. Alla on kaksi kuvaa Saatchi Galleryn näyttelystä.

Älä tuomiste toista, ennen kuin olet kulkenut päivän hänen kengissään. Tarjolla oli toisten kenkiä kokeiltavaksi ja mukana oli tiedot kenkien entisistä käyttäjistä.
Taideteos tämäkin, ei museokuraattori työssään.

Lontoossa ohjelmaan kuuluvat minulla nykyisin aina myös musikaalit. Tänä vuonna kävin katsomassa Roald Dahlin Matildan ja Oopperan kummituksen.

Matilda
Oopperan kummitus

35 000 henkilön ja 850 yrityksen BETT-messut

Messut olivat kuvan Excel-areenalla. Suurin osa ottamistani valokuvistani on 360-kuvia. Teen niistä myöhemmin jonkinlaisen oman esityksen.

Poimintoja eräästä paneelikeskustelusta

  • Opettajia on saatava käymään enemmän koulun ulkopuolisessa työelämässä.
  • Opsien on joustettava.
  • Nuoret tekevät verkossa enemmän yhteistyötä kuin moni opettaja arvaakaan.

Chichester College

  • Ennen digistrategiaa työ oli lähinnä uusien työkalujen opastusta ja kolmen osaamismerkin suorittamista.
  • Nyt on strategiatyön kautta kehitetty laajemmin henkilöstön ja oppijoiden digiosaamista.
  • On luotu henkilöstön AppVent-kalenteri, jonka mukaisesti esitellään appseja henkilöstölle. Kuulosti vastaavalta kuin suomalaisten pedakahvilat ja teemavälkät.
Valtavassa messuhallissa oli satoja ständejä ja kahviloita, verkotoitumistiloja, seminaarilavoja ym.
Osallistuin pakohuoneeseen neljän slovenialaisen opettajan kanssa.
Messuviikolla oli aurinkoa ja pilvistä, poutaa ja sadetta. Muutaman lukihiutaleenkin näin, mutta tämä viesti kyllä huvitti.
Froggipedia (iOS) on lisättyä todellisuutta hyödyntävä sammakoista kertova sovellus (4,49 €).

iPad on erkkaoppijalle kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi: siellä on melkein kaikki, mitä tarvitaan. Monista työkaluista iloa meille kaikille, ei vain erkoille.

Esillä oli myös erilaisia kalustukseen liittyviä ratkaisuja päiväkodeista kouluihin.

Mitä opettajat kokevat hyödylliseksi teknologian käytössä?

  • 58 % immersiiviset kokemukset
  • 49 % yhteistyövälineet
  • 46 % data ja analytiikka

Itse BETT-messujen anti oli ensi kertaa minulle vähän pettymys. Valtavaa messualuetta ei enää oltu jaoteltu eri alueisiin (esim. perusopetus, korkea-aste, erityisopetus), vaan kaikki näytti olevan sekaisin, mikä teki vaikeaksi löytää hyviä juttuja.

Messualue oli aivan täynnä koodausta ja siihen liittyviä tarvikepaketteja ja pikkurobotteja, mutta eihän kaikkea voi koodaamalla opettaa! Koodauksesta kiinnostuneille suosittelen Teemu Tauriaisen bloggausta BETT 2019 – ohjelmointia kaikille ja hyvää pohdintaa opetusteknologian hyödyistä arvostaville Antti Ruohomäen bloggausta Opetusteknologia kehittyy – mutta mitä iloa siitä on? Kaipaamani digipedagoginen sisältö, opettajien kokemukset ja hyvät uudet verkkopalvelut olivat vähissä tai sitten en vain niitä sattunut löytämään. Yhtä sun toista tarttui kuitenkin mukaan ja tätä tuotosta tehdessäni on vielä pino tuomiani esitteitä ja lehtiä lukematta.

Tulevaisuuden taitoja

Suomalaiset Twitterin käyttäjinä

Bloggasin siitä, miten suomalaiset käyttivät BETT-messuilla Twitteriä ja kokosin yhteen suosituimmat tviitit. Tein vastaavan kirjoituksen viisi vuotta sitten, joten mukana on vähän myös vertailutietoa.

Virtuaalitodellisuus oli esillä useilla ständeillä. Tarjolla oli paketteja, joihin kuuluu setti laseja ja valmiita sisältöjä opetukseen.

Ilona on aloittanut maahantuomaan kuvan ClassVR-laseja. Kuuntelin niistä pari esitystä ja kokeilin tietysti myös, mutta esitevihkosta en vielä ole ehtinyt lukemaan. Se avannee lisää mainostettua ideaa, että näitä laseja ei tarvitsisi ostaa luokassa jokaiselle, vaan vaikka kuuden lasin setillä pärjää, kun niillä vuorotellaan. Se tarkoittaa, että käyttöidea on tyystin erilainen kuin esim. Google Expeditions -sovelluksella, mitä itse olen paljon hyötyntänyt. Toki sekin on vain yksi tapa hyödyntää virtuaalilaseja olivat ne sitten pahviset tai laadukkaammat linssit.

Esillä oli esteettömyys ja saavutettavuus

Esillä oli useita maksullisia palveluita, jotka osaavat lukea tekstiä ja sitä eri tavoin käsitellä. BETT-areenalla oli ainakin joissain esityksissä käytössä puheen automaattinen muuntaminen tekstiksi. Nämä molemmat toimivat jo varsin hyvin jopa suomen kielellä. Sitä vähän jäin ihmettelemään, miksi näitä myydään erillisinä palveluina, kun (jotakuinkin?) jokaisesta kännykän asetuksistakin löytyy sekä tekstin lukeminen ääneen että mahdollisuus sanella teksti (näppäimistössä mikrofonin kuva). Ks. esim. Kuuntele artikkelit, pdf-tiedostot ja nettisivut.

Tiesitkö muuten, että Microsoftillakin on kääntäjä-sovellus eli vastine tunnetummalle Google-kääntäjälle? Siitä löytyy myös puheesta tekstin kautta puheeksi käännösmahdollisuus, jollaista aikanaan käytin Nokian Lumian puhelimella. Tosin pikainen testaus suomi-englanti -kielillä ei vielä vakuuttanut. Sovellus teki liikaa virheita tulkitessaan puhettani suomenkieliseksi tekstiksi.

Alla olevat kuvat ovat Microsoftin Mike Tholfsenin esityksestä, missä esiteltiin heidän työkalujen ominaisuuksia lukemisen tueksi. Olin testaillut niitä aiemmin vain Flipgridissä, mutta ovatkin tarjolla jo mm. O365:n Wordissä ja parissa muussakin palvelussa. Isona plussana näissä on se, että ne ovat kaikkien käytettävissä, eivät vain lukemiseen tukea kaipaavien erityispalveluita. Jos idea ei vielä ole tuttu, kokeile sitä itse. Etsi esim. Wordista haulla syventävä lukuohjelma tai tutustu esitysmateriaaliin.

Googlen matkassa

Google: The Anywhere School

Pääsin Ilonan delegaatiossa aamupäiväksi Googlen Iso-Britannian Experience Labiin, minne meille oli suunniteltu retki. Tarinallisuuden keinoin meidät johdateltiin tutustumaan Jamboardiin, Google Experiments -sovelluksiin ja Expeditions-sovelluksen kautta virtuaalimaailmaan. Parasta oli Googlen väen innostus, panostaminen tarinalliseen ohjelmaan ja omistautuminen työlle. Retkikohteemme olivat seuraavat:

  • Can a rubbish dump be a classroom?
  • Can you use data and your community to unlock big problems?
  • Can you problem solve your way out of Everest Base Camp?
Googlen pisteillä työskentelin suomalais-ruotsalais-norjalaisessa tiimissä.
Kaakaota matkalla Everestin perusleirille
Viimeinen kohde oli Everestin Base Camp

Ilona järjesti tapaamisia, joissa pääsi kuulemaan ainakin Adoben, Googlen ja Microsoftin edu-puolen kehittäjiä

Osallistuin messuilla Google-tapaamiseen, missä saimme ennakkotietoja tulevista muutoksista ja muuttuvista ominaisuuksista. Ne ovat vielä luonnosvaiheessa eikä niitä toivottu jaettavan somessa.

Lisäksi osallistuin Microsoftin MIEE-eksperttien kansainväliseen illanviettoon.

Ilonan seminaari British Museumissa

Christian Alopaeus avasi Ilonan seminaarin

Suomella ei ole tiennäyttäjää, me olemme sellainen. Meidän pienten, korkeasti koulutettujen ja teknologiamyönteisten kansojen on keksittävä ratkaisuja. Tulevaisuustutkijatkin katsovat Suomea kohti, kertoi tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

Halava otti vahvasti kantaa myös sen puolesta, että elintasoa on madallettava ja rakenteellisen tuhlauksen loputtava. Opetuksesta hän totesi, että nykyistä maker-kulttuurin sukupolvea ei enää pitäisi alistaa kuluttajaksi. Eikä opsikaan sitä tee.

SCOO-sovellus

IlonaIT on kehittänyt oppilaitoksille SCOO-sovelluksen, jonka keskiössä on yhteisö. Sovellus on tarkoitettu auttamaan strategian käytäntöön viemisessä ja sisäisessä vuorovaikutuksessa ja vertaistuessa. SCOOn pilotointi on nyt käynnissä ja alkusyksystä julkaistaan valmis sovellus.

Luovuus ja Adobe Spark

Adobe vaikuttaa pyrkivän nyt tosissaan valtaamaan alaa kouluista. Sen erinomaiset Spark-sovellukset eivät ole uusia, mutta koulutuksen järjestäjät saavat niihin nykyisin maksutta Premium-ominaisuudet, jos liittävät ne osaksi käyttäjähallintaansa.

Kannustaakseen Sparkin käyttöä, Ilona julkaisi matkaraporttikilpailun Sparkin avulla BETT-messumatkasta raportoiville. Siihen liittyen se järjesti aiheesta kolme webinaaria, joiden tallenteet löytyvät Ilonan sivuilta.

Jos et vielä Sparkin sovelluksia käytä, suosittelen niitä lämpimästi! Sovelluksia on kolme.

  • Etenkin tykkään Spark Videosta (ks. neljä videotani) enkä ole sellaista opettajaryhmää vielä kohdannut, jossa siihen ei pienen kokeilun jälkeen olisi innostuttu.
  • Tämä esitys on tehty Spark Pagella (kulkee myös nimellä Web Page), mikä vastaa lähinnä Microsoftin Sway-sovellusta, mutta on helpompi käyttää.
  • Kolmantena on Spark Post (myös Graphic), mikä ei käytettävyydessä pärjää kahdelle muulle sovellukselle. Postilla voi tehdä erilaisia kuvaa, grafiikkaa ja tekstiä yhdistäviä kuvia. Useimmiten käytän kuitenkin mielummin esim. Canvaa.
Kuva Ben Fortan esityksestä

Tutustu kymmeniin muihin suomalaisten matkatarinoihin ja merkitse kalenteriisi BETT 2020, joka järjestetään Lontoossa 22.-25. tammikuuta.

Created By
Matleena Laakso
Appreciate

Credits:

Kuvat: Matleena Laakso, CC BY

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a copyright violation, please follow the DMCA section in the Terms of Use.