Riuttalan talonpoikaismuseo

Riuttalan talonpoikaismuseo Riuttalan pihapiiri ympäristöineen valittiin edustamaan suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa Pariisin maailmannäyttelyyn v. 1900.

Pääkartano

Näkymä pihapiiriin tultaessa.

Pääkartano (1852) on hirsistä salvottu parituparakennus.

Pääkartanossa on ulkoeteinen eli visti sekä tupien välissä porstua, kamari ja ruokahuone.

Pääkartanossa on porstua, kaksi tupaa ja porstuasta erotettuina kammari ja ruokahuone, joiden välistä päästään veräjäisoven kautta aittapihalle.

Pääkartanon vasemman puoleinen miestupa on ollut talon arkielämän keskipiste. Naistentupaa sanottiin myös ruokatuvaksi.

pihanpää eli pytinki

Pihanpää eli pytinki on ollut alkujaan kesäkäytössä etenkin sukulaisten vierastalona.

Pihanpää rakennus siirrettiin 1850-luvulla vanhalta pihalta nykyiselle paikalleen. Pytingissä on sali, salikammari, päätykammari ja porstuat.

Maitohuone

Sali, salikammari, päätykammari ja porstuat

aittakartano

Aittakartanossa (1890) on kolme aittaa ja talli.

Lähinnä pihakartanoa on särvinaitta (ruoka-aitta), vaateaitta, isännänaitta (työkalut) ja talli. Aittojen yliset ovat olleet kesäisin nukkumatiloina.

Talli

Isännän aitta

Emännän aitta

Vaateaitta

Särvinaitta

karjakartano

Karjakartanon (1885/1976) muodostavat iso navetta, pihalato rehun säilyttämistä varten ja huussi.

Nukkuma-aitat

maakellari

Kivestä muurattuun maakellariin varastoitiin syksyn perunasato.

savusauna

Sauna (1900-luvun alusta)

Savusauna

Sauna lämmitettiin kesäisin joka arki-ilta - elettiinhän kiireisintä työaikaa ja kesävieraita kävi paljon. Viereisestä saunakaivosta nostettiin myös talousvesi.

paja, riihi ja ruumisaitta

Paja (1866) oli entisaikaan tärkeä rakennus, sillä kaikki maatilan tarvekalut tehtiin itse.

Riihi (1895)

Viljan huolellinen käsittely oli iso osa omavaraista talonpitoa. Syksyllä korjatut kuhilaat kuivateltiin riihen parsilla ennen käsinpuintia varstoilla. Sitten siirryttiin käyttämään hevoskiertoista puimakonetta. Vuodesta 1916 eteenpäin puinnissa hyödynnettiin taloon ostettua edistyksellistä lokomotiivia.

Ruumisaitta

Talon vainajat odottivat pesun ja puhdistamisen jälkeen hautaamista ruumisaitan lavitsalla.

tuulimylly ja eloaitta

Tuulimylly (1847/1977)

Myllymäen avoimella laella kaikki tuulet antoivat vauhtia tuulimyllyn aherrukselle. Vanhasta tuulimyllystä luovuttiin, kun konevajaan vuonna 1916 ostettu lokomotiivi mahdollisti nykyaikaisemman kotitarvemyllyn käyttöönoton.

Eloaitta (1866)

Puitu ja puhdistettu vilja säilytettiin isoissa laareissa eloaitassa, joka oli rakennettu käytännöllisesti Myllymäen kupeeseen lähelle tuulimyllyä.

vanha lato ja viljankuivaamo

jokavuotinen rukiinleikkuukilpailu on elokuussa.

nuottakota ja pyykkikota

Riuttalan talonpoikaismuseo sijaitsee riuttasjärven rannalla

konevaja

Kahvila-Katrin Kammarj´

Pihakartano on vuodelta 1852.

Riuttalan Talonpoikasmuseo

Kuopion Karttulassa, Riuttalan kylässä sijaitseva Riuttalan Talonpoikasmuseon historia ulottuu aina vuodelle 1657 saakka, jolloin tilasta löytyy merkintä Pietari Brahen hallitsemien läänialueiden kartasta. Sittemmin tämä savolainen mahtitila on siirtynyt vuonna 1975 Ikäheimon suvulta Riuttalan talopoikaiskulttuurin suojelusäätiön omistukseen ja hallintaan. Ensimmäisen kesän aikana säätiö osti ja sai osin lahjoituksina pääosan talon irtaimistosta. Syksyn 1975 aikana alkoi tilan ennallistamistyö 1900-luvun alkukymmenten asuun. Tätä aikakautta Riuttalan Talonpoikaismuseo edustaa edelleen. Nykyään museoalue kattaa 14 hehtaarin alueellaan yli 20 eri talonpoikaistilan rakennusta, kuten päärakennuksen, sepän pajan, tuulimyllyn ja suuren riihen. Kokonaisuudesta ainutlaatuisen tekee osaltaan rakennusten määrä sekä se, että valtaosa esineistöstä on tilalla aikoinaan oikeasti käytössä olleita alkuperäisiä esineitä.

Riuttalan talonpoikaismuseo

Museon osoite: Riuttalantie 719, 72100 Karttula, puh. 050 595 4183, s-posti: info@riuttala.fi, www.riuttala.fi

Niiralankatu 11, 70600 Kuopio, puh. 040 035 7268, s-posti: info@hermo.fi, www.hermo.fi

Appreciate