Kamera objektiivi ja jalusta, nämä kolme tärkeää välinettä ovat perusvarustus joiden avulla valokuvaus tapahtuu. Tämän jälkeen voit keskittyä luovaan valokuvaukseen. Esteettisesti miellyttävä näkyvän sommitteleminen kohteen ympärille vaatii arvioiden tekemistä kohteesta ja sen ympäristöstä, valon suunnasta ja varjoista kamerakulmasta ja perspektiivistä.

1. Esteettisesti miellyttävä näkymä:
2. kohde ja ympäristö
3. valon suunta ja varjot
4. kamerakulma ja perspektiivi
5. Sommittelun elementit
6. värit
7. kuviot
8. tekstuurit
9. johtavat linjat
10. vaaleat ja tummat sävyt
11. ensi ja toissijaiset kohteet kuva-alalla
12. tyhjä tai neutraali tila

Hyvin suunniteltu kuva kertoo aina tarinan, joka ei jää epäselväksi katsojalta

1. Eräs tärkeimmistä säännöistä on tietää ja ymmärtää, että katsoja silmä hakeutuu aina näkymän kirkkaampaan osaan.

Ensisijainen sommittelu elementti, jonka ympärille valokuvan tarina järjestyy on polttopiste. Täsmälleen se piste, joka vetää katsojien huomion puoleensa. Hyvän sommittelun tavoitteena on saada kohde ja polttopiste osumaan yksin.

1. Pääkohde on kuvan tähtiesiintyjä, jolle kuuluu kunnia paikka
2. On kolme tapaa jolla voi varmistaa kohteen tärkeyden:
3. suuri koko ja mittasuhteet
4. lämmin väri tai pääväri
5. sijainti kuva alassa

Pyri yksinkertaiseen ilmaisuun. Käytä harmoniaa ja virtausta. Yksinkertaisuus on valttia. Kuvaa kohde lähempää. Yksinkertaista sommittelua, huomio kiinnittyy paremmin pieneen kuvan osaan, vältä siksi kuvassa olevia turhia elementtejä.

1. Valo varjot ja värit
2. Pitkien varjojen ja punertavan valon ansiosta auringon nousu- ja lasku ovat parhaat ajat kuvata dramaattisia maisemakohteita.
3. Varjot luovat kuvaan vahvempaa tunnelmaa
4. Keskipäivän valo ei ole kovin kuvauksellista sen sijaan jo kello 16.00 aikaan tai auringonlaskiessa saamme entistä mielenkiintoisempia kuvia
5. Valo on aivan yhtä tärkeä, kuin kohde sinänsä, siksi valo kannattaa huomioida suunnitelmassa ennen kameran sijoittamista. Katso kohdetta joka kulmasta. Varo ettei objektiiviin osu suoraa auringonvaloa. Vastavalosuoja kannattaa pitää aina maisemia kuvattaessa tai sitten varjosta objektiivia kädellä.

Vastavaloon kuvaamista kannattaa kokeilla. Se voi antaa mielenkiintoista lisää kuvalle Vastavalo voi tehdä kehän kohteen ympärille. Käytän myös valotuksen haarukointia, sillä kaikkia ei voi tehdä kuitenkaan kuvankäsittelyssä. Varjoton kuva ei ole kovin mielenkiintoinen. Pilvinen sää pakottaa valokuvaajat usein keskittymään yksityiskohtiin. Salamaa kannattaa käyttää joissakin tapauksissa.

Poikkeavat sääilmiöt kuten myrsky, voivat olla hyvin kuvauksellisia. Kuvaan voi löytyä riitasointuja, mutta joskus on tyydyttävä keskipäivän arkiseen valoon. Pitää myös osata kuvata valossa, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen. Valokuvaus on monessa tapauksessa kokeilua.

• Valokuvaajan koulutus on elinikäinen prosessi. Valokuvaaja joutuu maksamaan oppirahoja joka ainut päivä. Ensimmäiset 10 000 valokuvista olivat huonompia; nykyisin vähän parempia. Kaikki valokuvat eivät tietenkään edes pysty olemaan mitään taidetta. Monia kuvia on otettu puhtaasti kokeilumielessä ihan vaan huvikseen se onkin valokuvauksen hyvä puoli
• Väriläiskä voi olla kuvassa huomioon kiinnittävä ja mielenkiintoa lisäävä pikku kohde.

Kamerakulma ja perspektiivi antavat valokuvalle tilantuntua. Sommittelulla kuvan elementit luovat vaikutelman syvyydestä. Valokuvaajan kannattaa oppia tuntemaan kohteensa. Erilaisilla objektiiveilla voidaan luoda erilaisia tunnelmia ja syvyysvaikutelmaa. Mitä lyhyempi polttoväli, sitä laajempi kuvakulma ja suurempi terävyysalue. Teleobjektiivi tiivistää syvyyttä ja sillä on lyhyt terävyysalue. Kuvan nurkat ovat arvokkaita alueita, jotka on usein varattu tärkeille katsetta ohjaaville linjoille. Kuvan perspektiiviä voi muuttaa kuvaamalla maan läheltä tai nostamalla kameran niin korkealle kuin se kulloinkin on mahdollista. Terävyysalue on tärkeä asia, joka pitäisi aina hallita. Mitä pitempi objektiivin polttoväli sitä kapeampi on terävyysalue. Tarkennuspiste tulee valita yksi kolmasosa Säännönmukaisesti joskus kapea terävyysalue on tehokeino koska tausta häipyy. Jokainen objektiivi on oma erilainen lasi, joka pitää tuntea.

Sommittelun säännöt

• Säännöt ovat siksi että ne johdattavat miettimään kuvan sisältöä. Mihin kohtaan kuva-alalla tärkeimmät osat sijoittuvat. Säännöt ovat kuitenkin tehty rikottaviksi, koska jokainen luo oman kuvan. Tärkeätä on yhdistää sääntöjen tarkoitus omaan näkemykseen. Säännöt voivat myös inspiroida kuvaajaa. Noudata 1/3 sääntöä kultaisen leikkauksen periaatteita joka on varmasti monella ihan selkäytimessä, joten sitä käytetään kuin huomaamatta. Kuvaan on syytä etsiä jonkinnäköistä symmetriaa, etenkin kun jaetaan 9 ruutuun, joko pysty tai vaaka kuvassa. Huom. kohteet voidaan sijoittaa keskeisesti tai ihan symmetrisesti. Itse en yleensä koskaan aseta pää aihetta keskellä kuvaa.

Sommittelun pikavinkkejä

1. Huomioi mistä suunnasta valo tulee
2. Valitse kamerakulma, joka paljastaa kohteen piirteet ja käyttää parhaiten hyödyksi ympäristön elementtejä
3. Käytä 1/3 sääntöä
4. Järjestä sommittelun elementit sitten että pääkohde hallitsee kuvaa visuaalisesti
5. Pidä kuvan rakenne yksinkertaisena
6. Diagonaalisesti linjat ovat dynaamisempia kuin vaakasuorat
7. Linjat ohjaavat katsetta
8. Käytä kuvan nurkkia johtavien linjojen luomiseen
9. Pidä visuaaliset häiriötekijät poissa
10. Tietoisuus syväterävyydestä
11. Näytä valoisia alueita
12. Valo on miellyttävämpää kuin pimeys
13. Etsi toistuvia kuvioita ja muotoja jotka luovat tekstuuria
14. Varo turhia tai häiritseviä päällekkäisyyksiä
15. Kohteen esittäminen liian kirjaimellisesti voi olla tylsää
16. Kuvan linjat

Katson ympärilleni ja huomaan että elämme ympäristössä joka on täynnä geometriaa. Näen kaiken muotoisia ja kokoisia linjoja, niitä on suoria ja kaarevia listoja ja pystysuoria, on aitoja on rakennusten julkisivuja ja ties mitä. Mikään muu sommittelun keino ei vaikuta valokuvan virtaukseen ja energiaan yhtä paljon kuin vahva johtava linja. Silmällä on taipumus lukkiutua ja seurata sitä pitkin yleensä kohti tärkeää kohdetta. Linjat toimivat visuaalisen yhteyden muodostajana. Kasvi kuvissan on nähtävissä linjoja joita muodostavat lehdistö oksat ja rungot. Usein linjat ovat päällekkäisiä ja sekasotkuisia. Linjakas kuva syntyy, siten että menee makuulle kuvaten puiden runkoja jotka johtavat kohti taivasta. Latvoissa puut yhtyvät toisiinsa. Voimme kuvata myös pelkkiä linjoja. Esimerkiksi kynnöspelto voi olla mielenkiintoinen kuvattava. Kameraa kääntämällä staattinen vaaka ja pysty viivojen ruudukko muuttuu vinoiksi johtaviksi. Vinot linjat, diagonaaliset muodot ovat tehokkaita. On myös Z-muotoisia ja S-muotoisia. Kaikkia muotoja löytyy. Kannattaa seurata ja käyttää niitä hyväkseen kuvissa, mutta on myös muistettava, että mikään kuvaus säännön rikkominen ei ole rangaistava teko. Sääntörikkomus voi olla joskus kuvan ilmettä parantava asia.

Opi lisää

• Paras keino oppia paremmaksi kuvaajaksi on kuvata paljon ja toiseksi paras keino on katsella muiden ottamia valokuvia, joita voi nähdä netissä tai kirjoissa. Valokuvausalan lehdissä, päivälehdissä ja niin edelleen. lehdissä näkee myöskin huonoja kuvia, jotka omasta mielestään, olisi voinut ottaa aiheesta paremmin. Kriittinen mielipide omien ja muiden kuvien suhteen on tärkeä asia. Kannattaa myös muistaa, että kuvaajaksi kehittyy vain kuvaamalla. Pitää suhtautua kriittisesti omiin otoksiin. Muille kannattaa näyttää vain niitä onnistuneita kuvia. Kuvissa on paljon niitä joista josta itse pitää, mutta katsoja ei syystä tai toisesta pidä.

Tämä teksti on muistiinpano Peter Ensenbergerin “Etsimessä sommittelu” kirjasta. Kirja on opettavainen opas jokaiselle kuvaajalle.

Peter Ensenberger on työskennellyt ammattimaisena valokuvaajana yli 40 vuotta ja hän toimi Arizona Motorways -lehden johtajana 25 vuotta. Hän toimii perehtyneenä Arizonan alueen kasvistoon ja eläimistöön sekä tutustui alueen kauneimpiin paikkoihin. Peterin syvällinen tietämys ja kokemus valokuvausalalla on käytettävissä. Yli 30 vuoden kokemus johtavien valokuva messujen ja seminaarien ansiosta hän osaa auttaa valokuvaajia ottamaan kuvansa seuraavalle tasolle. Peter on äskettäin julkaissut "How-to-Book " -sivustolla aiheena kuvamateriaalin luominen. Tavoitteena on parantaa tekniikoita riippumatta siitä, millainen valokuvaaja olet tai minkälaista kameraa käytät.