HEVOSTALOUS LUKUINA 2016

Hevostalous lukuina

Hevosala on toimiala, joka tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla, kunnissa kuin kaupungeissa. Hevostalous elävöittää maaseutua. Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä. Hevosia on Suomessa 74 200. Välilliset vaikutukset ovat moninkertaiset muun muassa monipuolisten palvelujentarjonnan, rehu-, rakentamis- ja varustekaupan kautta.

Hevosalan ja hevosen rooli muuttuu muun yhteiskunnan mukana. Tulevaisuudessa hevonen nähdään entistä vahvemmin hyvinvoinnin edistäjänä kuntoutus-, matkailu- ja virkistyspalveluissa.

Hevostalous lukuina -tilastot on koottu Mahdollisuuksien hevonen -verkoston yhteistyönä palvelemaan alan sidosryhmiä ja järjestöjä. Yhteistyöverkoston taustalla ovat hevosalan valtakunnalliset järjestöt ja sidosryhmät.

Hevostalous lukuina 2016 tekijät:

Kuvat: Esu & Heini Kuukka / Pirje Fager-Pintilä, Saaga S & Ilkka Pyysalo / Leena Kahisaari, Viesker / Merja Tuunanen, Ypäjä Hyrrä & Noora Latvala / Sini Laitinen Taitto: Kiekuva / Paula Numminen

1. Hevosurheilu – elinkeinoja, vauhtia ja virkistystä

Hevostalous tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia kunnissa ja kaupungeissa. Toimiala elävöittää maaseutua ja työllistää yli 15 000 henkilöä. Välilliset vaikutukset ovat moninkertaiset muun muassa rehu-, rakentamis- ja varustekaupan kautta. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 milj. euron kokonaisvaikutus lähiseudulle.

Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Ravitapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain noin 630 000 suomalaista. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset.

Ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, yritysten keskittyessä kaupunkien läheisyyteen. Ratsastuksenharrastajista yli puolet on aikuisia. Ratsastusta harrastaa 170 000 suomalaista.

Taulukko 1: Suomen hevosalan avainluvut. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen –hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Fintoto Oy ja Suomen Hippos ry.

Taulukko 2: Yleisömäärät Suomen suurimmissa hevosalan tapahtumissa vuonna 2016. Lähde: tapahtumajärjestäjät.

Taulukko 3: Hevosten kokonaismäärät Suomessa vuosina 2009 – 2016. Lähde: Suomen Hippos ry.

Taulukko 4: Suomen Ratsastajainliiton jäsenistö ja kilpailut vuosina 2011 – 2016. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry.

Kuvio 1: Ratsastuksen harrastajien jakauma sukupuolen ja iän mukaan. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry.

Taulukko 5: Ravien tunnuslukuja vuosilta 2011 – 2016. Lähde: Suomen Hippos ry.

Taulukko 6: Valmennus- ja ohjastajalisenssit vuosina 2012 – 2016. Lisenssihaltijat, joilla vähintään 1 startti/vuosi. Lähde: Suomen Hippos ry.

Suomen Hippos ry uudisti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa suomalaisen raviurheilun lisenssijärjestelmän. Uusi lisenssijärjestelmä astui voimaan 1.1.2015

Kuva 1: Raviurheilun lisenssijärjestelmä.

2. Kasvatus – hevostalouden kivijalka

Suomalaisen hevostalouden kivijalka on kotimainen hevoskasvatus. Hevoskasvatus hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Hevosala on suhdanneherkkä ala, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana.

Taulukko 7: Suomessa syntyneet varsat vuosina 2011 – 2016. Lähde: Suomen Hippos ry.

Taulukko 8: Astutetut tammat Suomessa vuosina 2011 – 2016. Lähde: Suomen Hippos ry.

Taulukko 9: Suomen Hippokseen rekisteröidyt tuonti- ja vientihevoset vuosina 2011-2016. Lähde: Suomen Hippos ry.

3. Toto-pelit

Peliyhtiö Fintoto Oy:n viimeinen toimintavuosi oli 2016. Vuoden 2017 alussa Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen rahapelitoiminnot yhdistettiin ja uusi rahapeliyhtiö Veikkaus aloitti toimintansa. Fintoto oli Suomen Hippoksen kokonaan omistama tytäryhtiö, jolla vuosina 2012 – 2016 oli arpajaislain mukaisesti yksinoikeus hevospelitoiminnan harjoittamiseen Suomessa.

Kuvio 3: Hevospeleistä kertyvien varojen jakautuminen 2016. Lähde: Fintoto Oy.

Taulukko 10: Hevosvedonlyöntipelit vuosina 2011 – 2016. Lähde: Fintoto Oy.

4. Hevonen kuntouttajana ja hevosavusteinen terapia

Hevosta käytetään monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Hevosavusteinen toiminta on Green Care -toiminnan edelläkävijöitä Suomessa. Esimerkiksi kunnat, kaupungit, yksityisen terveydenhuollon toimijat sekä seurakunnat käyttävät hevosavusteisia palveluja ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Kela korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. Hevosella uskotaan lähitulevaisuudessa olevan yhä merkittävämpi rooli hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluissa.

Taulukko 11: Kelan maksamat etuudet 2011 – 2016. Lähde: Kela.

Taulukko 12: Kelan korvaama ratsastusterapia vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa vuosina 2012 – 2016. Lähde: Kela.

5. Hevostalouteen kohdistuvat maataloustuet

Hevonen on tuotantoeläin ja osa suomalaista maataloutta ja taajamien sekä kaupunkien läheisyydessä toteutuvaa palvelutuotantoa. Kasvualaa voidaan vauhdittaa ohjaamalla yhteiskunnallisia tukia alaan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viime kädessä hyödynsaajana on koko suomalainen maaseutu ja yhteiskunta.

Alla olevassa taulukossa on tietoja hevosten kansalliseen kotieläintukeen sekä alkuperäisrotutukeen liittyen vuosina 2011 – 2016. Kansallista kotieläintukea ei maksettu hevosille enää vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella ja vuonna 2016 sen maksu loppui myös muualle Suomeen. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta hakevalla maatilalla on mahdollisuus ottaa hevoset mukaan eläintiheyden laskentaan tietyin säännöin.

Hevostaloudessa toimivat yritykset ja maatilat voivat saada ehdot täytettyään erilaisia investointi- ja kehittämistukia.

Taulukko 13: Hevostaloudelle myönnetyt tuet ja tuensaajien lukumäärä vuosina 2011 – 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus ja Maanmittauslaitos.

6. Teurastus ja hevosenliha

Suomessa on 13 hevosia vastaanottavaa teurastamoa. Vuonna 2016 vuosittaisesta noin 4 000 hevosen poistumasta noin 27 % käytettiin elintarvikkeeksi.

Suurimmat hevosenlihan tuontimaat vuonna 2016 olivat Kanada, Ranska, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Belgia. Hevosenlihaa tuotiin myös Romaniasta, Espanjasta, Meksikosta, Ruotsista, Bulgariasta, Italiasta, Australiasta, Latviasta, Alankomaista, Uudesta-Seelannista ja Virosta.

Taulukko 14: Hevosten teurastus ja tuonti vuosina 2011 – 2016. Lähde: Tulli ja Luonnonvarakeskus

7. Hevosalan osaajia ja ammattilaisia, tutkimusta ja kehitystoimintaa

Hevosalan ammattilaisia koulutetaan alan oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Suomalaiset hevososaajat ovat arvostettuja ympäri maailmaa. Hevosalan perustutkinto valmistaa hevosenhoitajaksi ja ratsastuksenohjaajaksi sekä hevosalan ammattitutkinto hevosten valmentajaksi, ratsastuksenopettajaksi ja kengityssepäksi. Hevosalan erikoisammattitutkintoja ovat tallimestari ja master-tason ratsastuksen opettaja.

Ammattikorkeakoulutason tutkinto hevosalalta on tällä hetkellä mahdollista suorittaa Hämeen ammatti­korkeakoulussa. Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa on kotieläinjalostuksen ja -ravitsemuksen opintosuunnat. Tässä koulutuksessa on opinnäytetöiden kautta mahdollisuus painottua myös hevosalan opintoihin.

Hevosiin ja hevosalaan kohdistuvaa monipuolista tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Luonnonvarakeskuksessa Ypäjällä sekä monissa maamme yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Taulukko 15: Hevosalan oppilaitokset.

8. Eläinlääketiede

Suomessa toimii 25 hevosklinikkaa ja -sairaalaa. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäreitä (kansallinen tutkinto) on koulutettu vuodesta 1988. Vuosina 1988-2016 on valmistunut yhteensä 46 tutkinnon­suorittajaa. Suomessa työskentelee kuusi eurooppalaisen tai amerikkalaisen diplomaattitutkinnon suorittanutta erikoiseläinlääkäriä.

Taulukko 16: Hevosklinikat ja -sairaalat. Lähde: Suomen Hippos ry

Taulukko 17: Hevosalan järjestöjä, organisaatioita ja sidosryhmiä sekä viranomaistahoja.

Kuormasto etenee heinälastissa kesällä 1943 ja kuljettaa joukkoyksiköiden hevosille korsirehua matkojen päästä.

10. Suomenhevoset sodassa

Suomen itsenäisyyden satavuotis – juhlavuoden ja suomenhevosen 110-vuotisen kantakirjan kunniaksi vuositilastossa julkaistaan tietoja suomenhevosten panoksesta talvi- ja jatkosodassa. Suomenhevonen on tehnyt arvokkaan panoksen Suomen itsenäisyyden eteen.

Talvisodassa

  • Armeijalla oli 4 700 hevosta talvisodan alkaessa.
  • Pakko-ottojen kautta saatiin YH:n aikana 60 384 hevosta.
  • Koko maan hevoskanta oli vuonna 1939 varsat mukaan lukien 386 000 hevosta, joista sotakelpoisia oli 173 297 kappaletta.
  • Sodan päättyessä oli virallista tietä otettu palvelukseen 71 805 hevosta eli noin 25 % koko maan täysi-ikäisestä hevoskannasta.
  • Yhdellä jalkaväkirykmentillä oli yksi henkilöauto, kaksi moottoripyörää ja 500 hevosta.
  • Kenttätykistörykmentillä oli 1 300 hevosta kesällä ja 1 164 hevosta talvella, lisäksi oli rykmentin jokaisella kolmella patteristolla 67 hevosta käsittävä kevyt ampumatarvikekolonna.
  • Esimerkkinä, yhden raskaan 152 H haupitsin vetoon tarvittiin 8 hevosta.
  • Määrävahvuisessa divisioonassa oli 15 000 miestä ja 120 ajoneuvoa, mutta hevosia riippuen alistussuhteista 3 400 – 5 000 kappaletta.
  • Divisioonan muona-annos painoi 70 tonnia per päivä. joten kuljettamiseen tarvittiin kaksi hevosvetoista kuormastokomppaniaa. Kuormastoon kuului 128 hevosta per komppania ja jokainen hevonen kuljetti 300 kiloa tarvikkeita. Lisäksi divisioonalla oli ampumatarvikekolonna, johon kuului 153 hevosta. Kolonna kuljetti kerrallaan pataljoonan tarvitseman vuorokausituliannoksen patruunoita, rykmentin käsikranaatti tuliannoksen ja tykistölle yhden patteriston tuliannoksen.

Puolustusvoimien hevostappiot talvisodan aikana olivat:

  • 7 204 hevosta kuolleina, kadonneina ja lopetettuina, joista vihollistulessa kuoli 3 968.
  • Sodan aikana hoidettiin kaiken kaikkiaan 34 945 sairasta ja haavoittunutta hevosta. Hevosista kenttäkelpoisiksi parani 10 135.

Jatkosota

  • Hevosia otettiin puolustuslaitoksen käyttöön kaikkiaan 62 168 kappaletta.
  • Kuolleita, kadonneita ja lopetettuja 14 573 kappaletta, tappioprosentti siis 24 %.
  • Eniten hevostappioita syntyi viivytysvaiheen aikana kesällä 1944, jolloin menetettiin kuukausittain 2 000 kaatuneina ja 2 550 haavoittuneina.

Lähde: Suomen Hevosurheilumuseo ry

Made with Adobe Slate

Make your words and images move.

Get Slate

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.