Loading

Minipurunen Kuka minä olen - pia turunen

Pohjoisen kasvatti, joka tuntuu opettavan myös omat ipanansa nauttimaan pienistä. Kuten kiikkumisesta Vuorelle.
Käsityöläinen, perheenäiti ja kansalaisopiston tuntiope, joka pakkaa sisäänsä järjettömän määrän ajatuksia, visioita, ideoita ja pyrkii pukemaan ne pieneen sievään pakettiin. Sullomaan ne yhden simppelin sipulinupun sisään. Vs. sana internet, yksinkertainen ja napakka, mutta tiivistäppä se.
Hamsteri hyvässä ja pahassa. Toki toteaa, että jos meinaa tehä, pittää olla mistä tehä.
Vaatii itselleen pakokeinon arjesta, paikan luovuudelle ja rönsyilylle.
Herkuttelee, kikkailee ja fiilistelee niillä, jotka on toisille painajaista.
Kaikessa rönsyilyssään nauttii kuitenkin myös loogisuudesta, systemaattisuudesta ja hullunkiilto silmissä lajittelee yön kähmyssä kunkin väriset napit omaan pikkupurkkiinsa.
Kun vähiten ehtii, pysäyttää hetken ja tekee jotain. Tekee jotain vaikkei aina tiedä mitä. Sen, jonka huomaa myöhemmin itselleen merkitykselliseksi, sen hetken pysäyttäjäksi ja tallentajaksi.
Ei ole rohkeutta olla pelkäämättä. On rohkeutta yrittää ja edetä, peloista huolimatta. Tietämättä mitä on edessä. <3
Tekee omaksi ja toisen onneksi pienestäkin haltuunotosta spektaakkelin. Mutta nauttii siitä täysin lankakerin ja kenkälaatikoin.
Huonoila vehkeilä on turha koittaa saaha hyvvää aikaan. Hyvilä sen sijaan on nautinto tehä ja herkutella.
Yrittää se toisinaan hortonomiaakin. Lavakaulukset on osoittautuneet vuodesta toiseen keinoksi välttää syksyinen frustraatio, on niistä sentään jääny jotaki syömistäkin.
Perfektionistin painajainen on huono porkkanalaatikko, euforia taas se viimesenpäälle kehitetty perinne johon arkea tukea. Jos se on tarpeeks hyvää, sitä syyään kesälläkin.
Iskän tyttö. Hullun hommaa sanois toiset. Meille ihana harrastus ja mielenrauha. Pohjonen ja hippujenkiilto.
Mutta pienestä se pitää alkaa omillaki. Ipanoille todellinen kesähauska ja papan Mörrilähuvi. Isille ja äitille haastava kisalaji ja jokavuoden MM-haaste kolmessa polvesssa fiilistellen, silti leppoisista kisatunnelmista nautiskellen.
Kumpparit onkin lähinnä kuvausrekvisiittaa. ;)
Ei se oppinu pikkusena pelkään töitä. Eikä sotkua. Ei siis betoniakaan. Oppi rakastamaan käsillä tekemistä. Toiset piettää sievänä, tää työntää sievät söpöydet betoniin ja kattoo mitä niille käy kun ne kuivaa.
Verkostoitumista, paljon yksityiskohtia, silmukkaa toisen perään ja niiden linkittymistä. Nätti paketti vaatii betonipölyä, tihkusadetta yön kähmyssä ja uusien sovellusten kehittämistä. Niistä on rakennettu myös arjen helmet.
Jotta vanhasta muotoutuisi jotain uutta. Jotain söpöä, pysyvää, mutta työllä ansaittua.
Jotain joka juurtuu, joka hakee paikkaansa, mutta kun kokee auringon onneksi, pysyy ja kestää, koska tässä on hyvä.
Arjenkin herkkuja on juhlia. Nauttia. Toteuttaa sitä kymmenettä intohimoa. Makeaa, kirpsakkaa, juhlavaa ja arkea kruunaavaa.
Nautiskella myös toisen ilosta, toisen juhlapäivästä, myös omassa pöydässä, hyvällä tekosyyllä nauttia paikallisten yrittäjien laatulohesta.
Tai sadepäivään tuoda nostetta. Omenamurupiirakkaa ja nostaa pöydän yli aavistus katsetta.
Pahimmat ja parhaimmat kriitikot sekä haastavimmat asiakkaat löytyy onneksi läheltä. "Äiti kauanko sulla menee, jos nyt heti alotat?"
Jos heti alottaa, niin vanhan jemmatun ja kulahtaneen yksityiskohdista se lähtee etenemään. Siitä tutusta totutusta, joka kulkee arjessa mukana, mutta joka ei sellaisenaan enää palvele.
Tilkku tilkulta, pala palalta, pienestäkin siipaleesta muodostuu onnellinen kokonaisuus. Tikkauksilla vedetään nippuun ja paketiksi, onnenhetkiksi reissulaukusta takaisin hymyileväksi pussukaksi. Sellaiseksi, joka täyttää tiukimmatkin kriteerit.
Pienestä se kuitenkin isokin ponnistaa, joskus tarttee vähän siskon apuja, eli joka kesä. Plantit ei oo mun vahvuus. Suuret linjat kyllä.
Aina niistä joku valmistuukin, mutta punanen lanka pitää olla. Tavotteet kirkkaina, määränpää selvä. Välillä on oltava jouten. Eli paikallaan, vaikka kädet käykin.
Yleensä mennään visiolla, mietitään toteutus vanhaa ja uutta yhdistellen. Hamsterin varastot hyödyntäen. Koukkuunnutaan, hurmaannutaan fiilikseen ja lopputulokseen.
Ripaus mummolaa, vanhaa ja uutta. Omien kätten töitä. Uudella twistillä.
Sitä on Minipurunen - Pia Turunen - Entinen Made by Piikalilli
Pieniä asioita, suurella sydämellä nautittuina.
Jossa onnellisuus tulee tekemisestä, siitä että saa tehdä itselleen koukuttavaa ja houkuttavaa. Itsensä ja toisten iloksi, onnen ammentajaksi. Arkeen ja juhlaan.
Siis pienille rimpsessoille ja äitien iloksi.
Orastavasta alusta, ideasta, houkuttimesta se aina lähtee. Se, joka kehittyy joksikin suuremmaksi. Merkityksellisemmäksi. Juurruta se alku multaan ja kastele.
Minipurunen - Käsityöläinen, käsityönope, vaimo ja äiti, joka katsoo kauas, mutta elää lähellä. Onnenhetkiä arjessa, juhlassa, työssä, jota saa tehdä sydämellä. Pohtii tässä hetkessä, mitähän tuonkin sievän kulman takana jälleen mahdollisuutena pilkottaa, ei kannata muuta kuin kurkistaa.
Avoin uusille ajatuksille ja utelias raottaville oville.
Created By
Pia Turunen
Appreciate

Credits:

Made by Piikalilli - Käsityöläinen, käsityönope, äiti, joka katsoo kauas, mutta elää lähellä. Avoin uusille ajatuksille ja oville. Pia Turunen - pia.k.turunen@gmail.com - 040 742 3552

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.