Loading

Haastattelussa Ari Tonteri Teksti: erik rosendahl

Näkövammaisten shakilla on Suomessa pitkät perinteet. Jo viime vuosisadan alkupuolella shakki oli ohjelmassa Helsingin sokeain koulussa, ja 1930-luvulla pidettiin epävirallisia kilpailuja; tuolloin viriteltiin myös kansainvälisiä yhteyksiä Ruotsi-ystävyysottelun muodossa.

Suomen mestaruudesta kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 1954; vuotuiseksi tapahtumaksi SM-turnaus muuttui vuonna 1967, jolloin voiton vei Keijo Miettinen, tänä kesänä 90-vuotiaana kuollut värikäs shakkipersoona.

Keskeisiin nimiin kuuluu myös riihimäkeläinen Ari Tonteri:

– Pelaamiseni alkoi vuonna 1972 itseopiskelulla Fischerin ja Spasskin MM-ottelun innoittamana. Säännöt olivat tulleet suurin piirtein tutuiksi jo vuotta aiemmin rippileirillä, jossa pappi ja yksi isosista pelasivat shakkia sokkona.

Harrastus sai lisäpontta Gideon Ståhlbergin kirjasta Shakki alusta pitäen, jonka Tonterin veli luki nauhalle.

Pelaamaan Tonteri ryhtyi muutettuaan työn perässä Riihimäelle keväällä 1974:

– Saman vuoden syksyllä liityin Riihimäen Shakinystäviin. Olen vuosien saatossa osallistunut myös yleisiin kilpailuihin. Esimerkiksi avoimessa SM-turnauksessa Järvenpäässä kesällä 1983 pelasin ihan hyvin, kun sain 6,5 pistettä ja sijoituin 31:nneksi 165 pelaajan joukossa.

Suomea edustamaan Tonteri oli päässyt jo elokuussa 1976, jolloin Kuortaneen urheiluopistolla järjestettiin ”Sokeain viidennet shakkiolympialaiset”:

– Vuoteen 2008 saakka osallistuin yhdeksän kertaa näkövammaisten shakkiolympialaisiin. Sen jälkeen emme ole enää saaneet joukkuetta jalkeille.

Väen väheneminen näkyy myös SM-kisoissa. Kun vielä 1980-luvulla pelaajia oli niin paljon, että oli järjestettävä alkukarsinnat, nyt ei enää muutamaan vuoteen ole pelattu Suomen mestaruudesta laisinkaan.

Ari Tonteri on todellinen veteraani SM- ja PM-tasolla:

– Osallistuin SM-kisaan 41 kertaa peräkkäin. Pohjoismaiden mestaruudestakin kisasin 22 kertaa.

Ensimmäiset shakkiolympialaiset kotimaassa olivat nuorukaiselle unohtumaton kokemus:

– Mieleen muistuu mm. pelini kokenutta espanjalaista Juan Lavinia vastaan. Onnistuin voittamaan ihan hyvällä esityksellä, joka huipentui loppusommitelmaan.

Kuortane oli järjestäjiltä melkoinen ponnistus, kun paristakymmenestä maasta saapui runsaat sata pelaajaa; alun perin turnaus oli tarkoitus pitää Yhdysvalloissa, mutta sikäläisten järjestäjien vetäydyttyä vastuu lankesi pienelle Suomelle.

Kaikeksi onneksi turnaus sai tukea valtiovallalta ja mukavasti mediajulkisuutta. Käsiohjelmassa tervehdyksensä esittivät mm. opetusministeri Kalevi Kivistö ja Fiden puheenjohtaja Max Euwe.

– Euwe onkin kuuluisin pelaaja, jonka olen voittanut. Se ei kuitenkaan tapahtunut Kuortaneella vaan seuraavien olympialaisten yhteydessä Hollannin Wijk aan Zeessä neljä vuotta myöhemmin. Ex-maailmanmestari oli tuolloin jo 79-vuotias, mutta hän halusi antaa simultaaninäytöksen.

Kuortaneella turnausjohtajana toimi itse Eero E. Böök, joka edisti näkövammaisten shakkikulttuuria myös kirjoituksillaan niin Suomen Shakissa kuin Näkövammaisten keskusliiton omassa Kajastus-lehdessä.

Tärkeää työtä ovat tehneet myös lahtelaiset Juhani Sorri ja Matti Uimonen:

– Shakki on tuonut paljon iloa, elämyksiä ja ystäviä elämääni. Muistan kun Matin kanssa olimme 80-luvun alussa MM-turnauksessa legendaarisessa Hastingsissä. Päätimme eräänä iltana käydä pubissa oluella. Joimme paikallista bitteriä, jonka totesin olevan lämmintä. Tällöin pubin isäntä tuli kysymään, oliko olut liian kylmää.

Matkailu tunnetusti avartaa, ja Tonterikin on käynyt pelaamassa maailmalla Brasiliaa ja Intian Goaa myöten:

– Parhaimpia tuloksiani on Puolan Zakopanessa vuonna 2000 Suomen kakkospöydällä saavuttamani 7 / 9, jolla ylsin palkinnoille. Kymmenen vuotta aiemmin olin Suomen edustajana henkilökohtaisessa MM-turnauksessa Baijerissa, jossa sijoituin 30 pelaajan kisassa 12:nneksi.

Ari Tonteri oli säännöllisessä päivätyössä IT-alalla vuoteen 2007 asti ja sen jälkeen vapaalla ohjelmalla (mm. vähän pörssikauppaa), kunnes jäi eläkkeelle v. 2019. Shakinpelaajana hän iloitsee tietotekniikan kehityksestä:

– Nykyään voin seurata livenä kansainvälisiä kilpailuja. Menneinä aikoina näkövammaisille oli hyvin rajoitetusti shakkikirjallisuutta ja muuta materiaalia tarjolla ääni- ja pistekirjoina. Nyt voin ladata kansainvälisten turnausten pelejä kotikoneelle tutkittaviksi. Omia ja muiden pelejä analysoin Stockfish-ohjelman avulla.