Hyvää jaksaa odottaa, vaikka odottavan aika tunnetusti pitkää onkin. Milloin mahtaakaan himoittu opus olla viimein hyppysissäni...

Kyseessä on tietenkin LARSEN. Bind II, jonka on määrä kattaa legendaarisen suurmestarin Bent Larsenin elämän jälkimmäinen puolisko, vuodesta 1966 eteenpäin.

Vuonna 2013 ilmestynyt ensimmäinen osa (vuodet 1935–65) sai innostuneen vastaanoton niin Tanskassa kuin maailmallakin. Lukijakunta ei säikähtänyt edes teoksen laajuutta, vaan 1100-sivuinen tiiliskivi löytyy tätä nykyä yhden jos toisenkin shakinpelaajan hyllystä.

Nyt hyllyyn on syytä alkaa raivata lisää tilaa, sillä kakkososasta on odotettavissa vähintään yhtä tuhti tietopaketti. Kaiken kukkuraksi suunnitteilla on trilogian päättävä, mestarin laajan kirjallisen tuotannon yksiin kansiin kokoava ”Larsen kolmonen”.

Eri asia sitten on, malttaako tulisieluinen toimittaja Jan Löfberg lopettaa siihenkään. Hans Ree ehti jo New in Chessin arvostelussaan huudella neljännen osan perään: siihen saisivat hänen puolestaan sisältyä kaikki ne loistokkaat keskustelut, joilla kielitaitoinen ja laaja-alainen Larsen ihastutti kollegoitaan vuosikymmenten ajan...

Kuten arvata saattaa, Larsen on seurannut Löfbergiä koko tämän shakkielämän ajan:

– Aloin pelata shakkia 12-vuotiaana vuonna 1971, jolloin Larsen hävisi Fischerille 0–6. Ei ollut mukavaa lukea hänen raporttejaan Ekstra Bladet -lehdestä. Hän puolusteli itseään ja hävisi ja taas selitteli ja hävisi lisää...

Tanskan shakkiliiton DSU:n jäseneksi Löfberg liittyi kesällä 1972, Reykjavikin MM-ottelun aikoihin. Ensimmäiset shakkijuttunsa hän kirjoitti Herlevin shakkikerhon lehteen seuraavana vuonna.

Nuorukaista kiehtoi shakissa mm. se, että siitä saattoi todellakin kirjoittaa. Niinpä hän alkoi ahmia alan julkaisuja, ennen kaikkea neuvostoliittolaisia shakkilehtiä, mutta myös jugoslavialainen Politika-sanomalehti kuului hänen lukemistoonsa.

– 1970–80-luvuilla shakkijutut kiinnostivat suurtakin yleisöä. Oli kylmän sodan kiemuroita, loikkareita ja kiinnostavia, omaperäisiä persoonia, Löfberg muistelee.

Nuoren miehen asiantuntemus pantiin merkille, ja 1980-luvun alussa hän sai tilaisuuden kirjoittaa shakista Tanskan uutistoimistolle Ritzaulle. Parin vuoden päästä Löfberg aloitti shakkitoimittajana maan vanhimmassa päivälehdessä Berlingske Tidendessä, joka perustettiin jo vuonna 1749:

– Pidin shakkipalstaa viiden vuoden ajan, kunnes jatkoin BT:n urheilutoimituksessa. Kirjoitin lähinnä jalkapallosta, ammattilaisnyrkkeilystä, sulkapallosta ja golfista. Urheilutoimittajana olin vuoteen 2007 asti.

Tuolloin Löfberg perusti oman kustantamon, jonka ohjelmassa on historiaa, romaaneja ja elämäkertoja. Sekä tietenkin shakkikirjoja; Larsen-elämäkerran lisäksi hän on julkaissut mm. Information-sanomalehden shakkitoimittajan Peter Dürrfeldin kirjan vuoden 2016 MM-ottelusta. Kustantamon menestysteoksiin lukeutuu myös Kööpenhaminan paikallishistoriaan pureutuva Byen der forsvandt (Kaupunki joka katosi), josta on otettu jo useampi painos. Ja onpa julkaisujen joukossa myös Aljechins kanon -niminen dekkari:

– Nyt keväällä 2020 on tulossa kuusi kirjaa, joten alkuvuosi on hyvin kiireinen.

Kustannustoimintaa Jan Löfberg oli harjoittanut jo 1970-luvulla, jolloin hänen Interchess-pienkustantamoltaan ilmestyi puolen tusinaa shakkikirjaa, mm. teokset Neuvostoliiton mestaruusturnauksista 1976 ja 1977. Työ Berlingske Tidendessä vei kuitenkin niin paljon aikaa, ettei paukkuja lopulta riittänyt muuhun.

Larsen-projekti lähti käyntiin vähitellen:

– Joskus 70-luvun puolivälissä aloin kerätä talteen Larsenin pelejä ja tietoja hänen pelaamistaan turnauksista. Tapasin Bentin Meranossa 1981 Karpovin ja Kortšnoin MM-ottelun yhteydessä ja esittelin hänelle ideani laajemmasta elämäkerrasta. Hänestä hanke vaikutti jännittävältä. Jo seuraavana vuonna hän alkoi lähettää minulle runsaasti alkuperäismateriaalia.

Ensimmäisinä vuosina Löfberg tutki ahkerasti tanskalaisia sanomalehtiä ja ulkomaisia shakkijulkaisuja aikomuksenaan jäljittää joka ikinen Larsenin pelaama peli:

– Eihän siitä mitään tullut, olin aivan liian kunnianhimoinen. Tämä oivalsin kylläkin ihan liian myöhään. Ensimmäinen osa ilmestyi kuitenkin loppuvuodesta 2013, toinen on nyt tulossa kesäksi 2020 ja kolmannen osan toivoisin olevan valmis kolmen vuoden päästä. Sivuja trilogiaan tulee yhteensä 3300!

Ikään kuin Larsen-projektissa ja omassa kustantamossa ei olisi tarpeeksi haasteita, Löfberg on myös perinteikkään Skakbladetin toimittaja yhdessä suurmestari Lars Schandorffin kanssa. Kaksikko sai juuri DSU:lta jatkopestin vuoteen 2021 saakka:

– Skakbladet on ilmestynyt vuodesta 1904 lähtien, ja voimme vain kiittää Thorbjörn Rosenlundia, joka teki pitkällä päätoimittajakaudellaan erittäin hyvää työtä. Tanskassa on muutoinkin shakkikirjoittamisessa upeat perinteet, Nimzowitschistä Jens Enevoldsenin kautta Larseniin, unohtamatta Nimzowitsch-kirjastaan tunnettua Bjørn Nielseniä. Tätä perinnettä yritämme jatkaa Skakbladetin sivuilla.