SCA afaattisen ja opettajan viestintävälineenä - Juttu-tupaa ohjaavien opettajien kokemukset SCA:sta ja SCA afaatikon osallisuuden lisääjänä Elise Nyyssönen, Helsingin avoin yliopisto 8.2.2017

JOHDANTO

- halu ymmärtää ja kuulla opettajien kokemuksia: omat kokemukset pohjalla

-SCA - helppo väline?

- Afasia ja afaatikon tilanne: aivoverenkiertohäiriö, kommunikaation pulmat

- Juttu-tupa: mahdollisuus osallisuuteen ja keskusteluun

- SCA(tuettu keskustelu): menetelmä kommunikoinnin tueksi

Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Juttu-tupa-kurssien opettajat kokevat SCA:n käytön opetuksensa välineenä ja miten afaatikon osallisuus kenties kasvaa SCA:ta käytettäessä. Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin ja koota tietoa, jota yksittäiset opettajat tiedostavat opetuksessaan ja menetelmän käytössä.
Sosiaalinen osallisuus: osallistumisen prosessi (Kananoja & al. 2008), yhteiskuntateoreettisena käsite(Järvikoski & al. 2009), kansalaistoiminta (Koskinen 2007) sekä tunne- ja kokemusperäisenä asia (Harju 2005). Sosiaalinen osallisuus on myös yhteydessä tässä tutkimuksessa afaatikon elämänlaatuun (Kagan & al. 2008).

KOMMUNIKAATIO

Vaihtoehtoinen kommunikaatio, ei-kielelliset kommunikointimenetelmät: mm. kehonkieli, osoittaminen, kuvaavat eleet, pantomiimi, kasvojen ilmeet, äänenpainot ja sävyt sekä sananalkujen tai sanojen kirjoittaminen, AAC-keinot (Rautakoski 2005).

Keskustelukumppanin kyvyt ja asenne ovat kommunikaatiossa tärkeitä. (Simmons-Mackie & Kagan 1999, Goodwin 2003, Laakso 2011, Wilkinson 2015, Eriksson 2015, Selkämaa 2016.)

SCA

SCA - tuettu keskustelu: ajatus, että sen avulla voitaisiin vähentää kielteisiä psykososiaalisia seuraamuksia afaatikoilla. SCA voidaan nähdä myös interventiona. Keskustelukumppanuus peruskäsitteenä. SCA antaa metodit ja materiaalit. (Kagan 1998.)

Hyvä keskustelukumppani pystyy kommunikoimaan afaatikon kanssa niin, että hän 1) varmistaa viestin perillemenon, 2) auttaa afaatikkoa ilmaisemaan itseään (viestin ulostulo) ja 3) todistaa, että keskustelukumppani on saanut viestin. (Kagan & al. 2004.)

1. Mitkä tekijät ovat yhteydessä sosiaalisen osallisuuden kasvuun afaatikoilla opettajien näkökulmasta? 2. Millaisia kokemuksia opettajilla on SCA-menetelmästä? 3. Miten opettajan tausta on yhteydessä näihin kokemuksiin SCA-menetelmästä?

ANALYYSI JA AINEISTO

Fenomenografia: Tutkimuksessa selville saatu tieto ryhmitellään teemoiksi, käsitteiksi tai näkökulmiksi, joita tarkastellaan fenomenografisen tutkimusotteen kautta. Tarkoituksena on tuoda esiin käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Näin ollen voidaan pyrkiä selvittämään SCA:n kaksi tasoa: erilaiset tavat käsittää SCA ja ihmisten käsitykset sekä niiden merkityssisällöt. Opettajan tausta mm. koulutus saattaa antaa vinkkejä tähän asiaan.

Aineisto: 9 opettajaa Juttu-tuvasta vastasi kyselyyn. Aineisto on noin 13 sivua tietoa.

Kyselylomake oli saatavilla verkossa joulukuun alusta tammikuun puoliväliin. Kysymykset puoliavoimia ja avoimia.

Aineiston saamiseksi valmistellut kysymykset

TULOKSET

Fenomenografian abstraktiotasot
Osallisuuden analyysi
SCA:n rooli Juttu-tuvassa opettajajohtoisesti
Tuetun keskustelun tarve on läsnä kaikkialla: "Kynä ja paperi vain tahtovat unohtua matkasta esim. kahville mentäessä ja siellä usein huomaa, että niille olisi tarvetta".

POHDINTA

Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että opettajan taustalla ei ole merkitystä suhtautumisessa SCA:han. On kuitenkin huomattavissa, että korkeakoulutetut nuoret opettajat potevat jonkinlaista riittämättömyyttä SCA:ta käyttäessään.

Tutkijapositio on osallistuva: olen itse syyskauden opettanut kahta Juttu-tupa-ryhmää ja jatkan kevään ainakin toisessa. Oma riittämättömyyden tunne on suurimpia syitä tämän tutkimuksen tekemiseen.

Tutkimuksen tulokset rohkaisevat kehittämään Juttu-tupaa. Osallisuutta synnyttäviä asioita voidaan tukea ja syntymisen estäviä asioita sulkea pois ryhmästä. Opettajien koulutusta voidaan myös kohdentaa sen mukaan, mikä toivomus on esim. Juttu-tupien SCA:n käytöstä. Tutkimuksessahan löydettin kolme erilaista ryhmää, jotka suhtautuvat eri tavoin tuettuun kommunikaatioon.

Tuettua keskustelua voitaisiin käyttää yhteiskunnassa enemmänkin. Olen usein pohtinut, että erityispedagogiikan pitäisi olla ensisijainen (luokan)opettajan koulutuspolku: erityispedagogiikkaa ja yksilön huomioimista opetuksessa voitaisiin laajentaa suurempaan ymmärrykseen.

Kiitos! Kysymyksiä?
Created By
Elise Nyyssonen
Appreciate

Credits:

Created with images by NazarethCollege - "Talk It Out" • Ramdlon - "once upon a time writer author" • Hermann - "books education school" • Das Fotoimaginarium - "Conversation" • Eleaf - "Questioned Proposal" • Dean Hochman - "post-it notes" • quapan - "look downstairs into stairwell whirl" • sergiosantos9 - "Comment blogging button" • johannesr - "jrr_decluttermybrain_papirrull_07" • annca - "tulips flowers violet"

Made with Adobe Slate

Make your words and images move.

Get Slate

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.