Loading

Hevostalous lukuina 2020

Tämä julkaisu on koottu Hevostalous lukuina -tilastopaketista. Hevostalous lukuina on Hippoliksen toimittama, Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston koostama alan tilastopaketti. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf).

Hevosella on merkittävä rooli suomalaisten liikuttajana vapaa-ajassa ja urheilussa. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 milj. euron kokonaisvaikutus lähiseudulle.

KILPAILUTOIMINTA JA ERI LAJIT

RATSASTUS

Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia seura-, alue- ja kansallisentason kilpailua, näistä tunnetuimpia ovat koulu- ja esteratsastus. Suomen Ratsastajainliitto valvoo kilpailutoimintaa.

Kotimaiset seura-, alue- ja kansalliset kilpailut 2020. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry.
Ratsastuksen harrastajien jakauma sukupuolen ja iän mukaan. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry.
Henri Ruoste & Rossetti, EurosRotterdam PN19 / kuva: SRL

RAVIURHEILU

Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Ravitatapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain noin 640 000 suomalaista. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset.

Koronavuoden 2020 Kuninkuusravit Seinäjoella - Orien 1. ososalähtö / kuva: Kuninkuusravit

KOTIMAINEN HEVOSKASVATUS

Suomalaisen hevostalouden kivijalka on kotimainen hevoskasvatus. Hevoskasvatus hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Hevosala on suhdanneherkkä ala, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana. Suomessa on kaksi omaa hevosrotua: Suomenhevonen sekä Suomalainen puoliverinen (FWB).

La Femme II ja La Jolie Fille / kuva: Anna Lehtinen
Astutetut tammat Suomessa vuosina 2015–2020. Lähde: Suomen Hippos ry.

KOULUTUSTA

Hevosalan ammattilaisia koulutetaan alan oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Suomalaiset hevososaajat ovat arvostettuja ympäri maailmaa. Hevosalalla on käytössä kolme koulutusastetta.

Hevostalouden perustutkinto (PT):

  • hevostenhoitaja
  • ratsastuksenohjaaja

Hevostalouden ammattitutkinto (AT):

  • hevospalvelujen tuottaja (hevosavusteiset- ja hevoskasvatuspalvelut)
  • hevoshieroja
  • kengittäjä
  • valjasseppä
  • ratsuttaja
  • ravivalmentaja
  • ratsastuksenopettaja (AT)

Hevostalouden erikoisammattitutkinto (EAT):

  • tallimestari
  • kengitysseppä
  • hevosurheilumanageri
  • ratsastuksenopettaja (EAT)
Hevosalan oppilaitokset.

Hämeen ammattikorkeakoulussa voi suorittaa hevosalaan suuntautuneen tradenomin (amk) tutkinnon. HAMKissa ja Savoniassa voi opiskella hevostaloutta agrologi (amk) -tutkinnossa. Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa on kotieläinjalostuksen ja -ravitsemuksen opintosuunnat. Tässä koulutuksessa on opinnäytetöiden kautta mahdollisuus painottua myös hevosalan opintoihin. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan eläinlääkäriopintojen jälkeen on mahdollista hakeutua hevossairauksien erikoiseläinlääkäriopintoihin.

Hevosiin ja hevosalaan kohdistuvaa monipuolista tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa sekä myös muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

HEVOSALAN TOIMIJOITA

Hevosalaa viedään eteenpäin hyvässä yhteistyössä hevosalan järjestöjen toimesta. Hevosalan kehittämisen kokonaisuutta koordinoi Hippolis ja Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto.

Orilaidun, Hevosopisto, Ypäjä / kuva: Hippolis