Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys

Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys TVT KÄYTTÖÖN OPETUKSESSA

KANSALAISTAITO

Tieto- ja viestintäteknologiasta (TVT) on tullut erottamaton osa arkeamme. TVT:n perustaitoja vaaditaan päivittäiseen elämiseen yhteiskunnassa jo nyt, ja oletuksena on, että osaamisen vaatimustaso tulee nousemaan. Tulevaisuuden työelämässä tullaan myös tarvitsemaan vahvaa TVT-osaamista. Koulujen rooli TVT-taitojen opettajana on erityisen merkittävä, jotta jokaisella olisi tasavertainen mahdollisuus päästä käsiksi digitaaliseen tietoon ja oppia hyödyntämään sitä.

Koska TVT on yksi laaja-alaisista taidoista opetusuunnitelmassa, on näiden taitojen opettaminen jokaisen opettajan tehtävä. Teknologian uusiutumistahti on niin nopeaa, ettei pelkkä yksittäisten laitteiden käytön opettelu kannata tai riitä, vaan tärkeää on opetella taidot, jotka tukevat uuden opettelua, ymmärtämistä ja uskoa omaan kykyyn oppia uutta teknologiaa. Opettajaopiskelijoita tutkittaessa on huomattu asenteen ja minäpystyvyyden teknologiaan kohtaan vaikuttavan eniten aikomukseen käyttää teknologiaa opetuksessa. Opettajien teknologiaan liittyvään minäpystyvyyteen on siis kiinnitettävä huomioita, jotta kasvatetaan oppilaiden tasavertaista mahdollisuutta käyttää teknologiaa koulussa.

Tämän materiaalin tarkoituksena on tiivistää tutkimustietoa siitä, miksi tieto- ja viestintäteknologian (TVT:n) opettaminen koulussa on tärkeää, miksi ja miten opettajan minäpystyvyyttä teknologian käyttäjänä kannattaa kehittää, ja miten teknologia voidaan nähdä yhtenä osana oppimista tukevaa ja mielekästä opetusta.

SISÄLTÖ:

Tieto- ja viestintäteknologia koulussa

TVT:n opettaminen ja sen haasteet

TPACK-opettajan työkaluna TVT- työskentelyssä

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. (Opetushallitus, 2014)

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA KOULUSSA

OPPIMISEN TAVOITTEET

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) antaa esimerkiksi mahdollisuuden hyödyntää suuren määrän tietoa, viestiä ympäri maailmaa ja luoda uutta. Näiden mahdollisuuksien ympärille on perusopetuksen opetussuunnitelmassa asetettu osaamisen tavoitteet, jotka korostavat myös turvallisuutta ja omasta terveydestä huolehtimista. Opetussuunnitelmassa TVT on osa laaja-alaisia taitoja ja sen roolia korostetaan myös monilukutaidon osana. Siinä TVT-osaaminen on jaettu neljään eri alataitoon:

Käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärrys, käsitteet ja taitojen kartuttaminen.
Vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttö.
TVT tiedonhallinnassa, luovassa ja tutkivassa käytössä.
Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen opettelu.

Kansainvälisesti TVT-osaamista on jäsennetty esimerkiksi EU:n DIGCOMP-hankkeessa, jossa tärkeimmät TVT-osaamisen alueet määriteltiin tiedon hallinnan ja kommunikaation osaamiseen, turvalliseen toimintaan, kykyyn tuottaa sisältöä ja kykyyn ratkaista ongelmia.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Ferrari, A. 2013. DIGCOMP: A Framework for Developing and Understanding Digital Competence in Europe.

TIEDON ETSINTÄÄ, KOODAUSTA, TAULUKKOLASKENTAA JA OPPIMISPELEJÄ, TIETOTURVAA...

TVT on tärkeää nähdä sekä opetuksen kohteena, että välineenä. Tietokoneen tai tabletin käyttöjärjestelmän opettelu, esitystyökalut, tiedonhaun opettelu tai vaikkapa ohjelmien asentaminen ovat kaikki tvt:n sisältötaitoja, jotka auttavat meitä hyödyntämään teknologiaa tehokkaammin. Oppimisen välineenä TVT on parhaimmillaan, kun käytämme lukemaan oppimisen tai matematiikan pelisovelluksia, arvioimme etsimämme tiedon laatua tai harjoittelemme tulevaisuuden taitoja, kuten yhteistyötä, ongelmanratkaisua, sekä luovaa ja kriittistä ajattelua.

Kaarakainen, M-T., Kivinen, O. & Vainio, T. 2017. Performance-based testing for ICT skills assessing: a case study of students and teachers’ ICT skills in Finnish schools.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

DIGINATIIVIT - ONKO HEITÄ?

Usein puhutaan diginatiiveista, eli lapsista, nuorista ja aikuisista, jotka ovat kasvaneet teknologia ympärillään. Heillä myös usein oletetaan olevan kyky oppia ja käyttää erilaisia laitteita ja sovelluksia luontaisesti, ilman vaikeuksia. Vaikka laitteita onkin nykyisin useimpien saatavilla jo varhaislapsuudesta asti, käyttötaidot jäävät puutteelliseksi, jos ne ovat pääsääntöisesti passiivisessa viihdekäytössä.

Diginatiiveja tutkittaessa on huomattu ryhmien sisällä eroja sekä osaamisessa, että uskossa omaan kykyyn oppia TVT:n sisältöjä. Kuluttamisen ja selaamisen lisäksi tietotekniikkaa olisikin tärkeä oppia käyttämään aktiivisena ja kriittisenä osallistujana, sekä sisällön tuottajana. Myös diginatiiveja on siis opetettava tvt-taidoissa.

Sointu ym. (2016). Quasi-Experimental Study for Enhancing Pre-Service Teachers’ TPACK.

Sokura, B. (2016). Learning to use office applications: Understanding the antecedents of adaptive IT use. Helsinki: Aalto University.

Valtonen ym. (2018). Differences in pre‐service teachers' knowledge and readiness to use ICT in education.

OPPILAIDEN OSAAMINEN

Lapsille ja nuorille tableteilla ja mobiililaitteilla toimiminen on tutumpaa kuin perinteisellä tietokoneella. Koulussa olisikin tärkeää harjoitella myös tietokoneen ja sen ohjelmistojen monipuolista hallintaa, sillä ne ovat tärkeitä työelämän taitoja. Digiajan peruskoulu 2017 - selvityksen mukaan, oppilaiden osaaminen oli moninpaikoin tyydyttävällä tasolla, mutta puutteita on laitteiden teknisessä osaamisessa ja ymmärryksessä, esitysgrafiikassa ja taulukkolaskennassa, sekä ohjelmoinnissa. Koulutyöhön liittyvä tiedonhaku, tekstinkäsittely ja vuorovaikutus onnistuvat paremmin, mutta millään osa-alueella ei ylletä hyvälle tasolle.

Mitä enemmän erilaisia laitteita käytetään, sitä enemmän niistä opitaan. Moni lapsi ja nuori ei käytä perinteistä tietokonetta vapaa-ajallaan, eikä vapaa-ajan aktiivinenkaan digikäyttö tutkimuksen mukaan riitä kehittämään laaja-alaisia taitoja tarpeeksi. Vapaa-ajan harrastuneisuudella vaikuttaa silti olevan suurempi merkitys taitojen kartuttajana kuin koululla, mikä kertoo peruskoulun haasteesta tasoittaa näitä eroja.

Kaarakainen ym. (2017). Digiajan peruskoulu 2017. Tilannearvio ja toimenpidesuositukset.

Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. (Opetushallitus, 2014)

TVT:N OPETTAMINEN JA SEN HAASTEET

Valtakunnallisesti YHTEISET TAVOITTEET JA RESURSSIT

Koulun rooli TVT-taitojen opettajana on merkittävä tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien mahdollistajana, mutta yhtälailla tärkeää on opettaa teknologian vaikutuksesta ympäristöön ja omaan hyvinvointiin. Opetussuunnitelman laaja-alaisena taitona TVT:n opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Kuitenkin digistrategioiden toteutumiseen vaikuttaa moni taustatekijä opettajien henkilökohtaisen osaamisen lisäksi.

Tällä hetkellä haasteita tvt-opetukselle tuottavat koulujen erilaiset käytössä olevat resurssit (kuten laitteet ja langattomat verkot), luotujen digistrategioiden jalkauttaminen koulujen käytäntöön ja opettajien osaamista kehittävän säännöllisen jatkokoulutuksen puute. Yhteisten tavoitteiden arviointia on tärkeää valtakunnallisesti yhdistää, jotta peruskoulu on myös alueiden välillä tasavertainen.

Kaarakainen ym. (2017). Digiajan peruskoulu 2017. Tilannearvio ja toimenpidesuositukset.

Tanhua-Piiroinen ym. (2019). Digiajan peruskoulu.

OPETTAJIEN OSAAMINEN

Digiajan peruskoulu 2017 raportin mukaan opettajien perustaidot ovat kasvaneet, mutta opettajien digiosaaminen painottuu silti nuoriin opettajiin ja erityisesti nuoriin miesopettajiin. Verrattuna vanhempiin kollegoihin, nuoret opettajat myös arvioivat omat taitonsa pääsääntöisesti riittäviksi suhteessa työn asettamiin haasteisiin.

Opettajien hyviin tvt-taitoihin olivat yhteydessä heidän vapaa-ajalla käyttämänsä digitaaliset ohjelmat ja palvelut, täydennyskoulutus ja koettu luottamus omiin taitoihin eli minäpystyvyys. Opettajien taidot, sekä hyvä minäpystyvyys teknologian käyttäjänä lisäävät digitaalisten oppimateriaalien käyttöä oppimistilanteissa.

Kaarakainen ym. (2017). Digiajan peruskoulu 2017. Tilannearvio ja toimenpidesuositukset.

Mäkiniemi ym. (2017). Digitalisoituva koulu- hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja hyvinvointia.

Tanhua-Piiroinen ym. (2019). Digiajan peruskoulu.

MINÄPYSTYVYYS

Teemme mielellämme sellaisia asioita, joissa koemme olevamme hyviä. Minäpystyvyydellä kuvataankin jokaisen henkilökohtaista uskomusta siitä, mitä kykenee tekemään, oppimaan ja toteuttamaan. Yleisesti minäpystyvyyteen vaikuttavat omat aiemmat kokemukset, vertaiskokemukset, muiden odotukset (kuten kannustus ja palaute) ja kehon fyysisten ja emotionaalisten stressimerkkien tulkitseminen.

Minäpystyvyydellä on suuri merkitys siihen, millaisia tavoitteita itselleen asettaa ja kuinka kovasti ja sinnikkäästi työskentelee niiden eteen, vaikeuksista huolimatta. Minäpystyvyyden on myös huomattu olevan vahvasti yhteydessä suoritustasoon. Opettajia ja opettajaopiskelijoita tutkittaessa on huomattu, että TVT-minäpystyvyydellä on vahva yhteys haluun ja aikomukseen sisällyttää teknologiaa opetukseen.

Lee, Y. & Lee, J. 2014. Enhancing pre-service teachers’self-efficacy beliefs fortechnology integration through lesson planning practice.

Valtonen ym. (2018). Differences in pre‐service teachers' knowledge and readiness to use ICT in education.

kuormitusta VAI INNOSTUmista

TVT voi joko helpottaa työtä ja innostaa (teknoimu) tai vaikeuttaa työtä ja kuormittaa (teknostressi). Koulujen digiloikkaa ottaessa ja pysyvää muutosta tavoiteltaessa, on huolehdittava siitä, että muutos on opettajien kokemana myönteinen. Teknologian koettu hyödyllisyys ja oma halu käyttää tvt:tä opetuksessa tukevat sen pysyvää käyttöönottoa paremmin kuin ulkopuolelta tuleva paine.

Teknostressiä vähentävät hyvät teknologian käyttätaidot, myönteinen suhtautuminen teknologiaan, sen sopiminen omaan opetustyyliin ja siihen saatu tuki. Myös teknoautonomia, eli mahdollisuus päättää omasta teknologian käytöstään opetuksessa ja mahdollisuus valita käytössä olevia välineitä, vaikuttaa vähentävän teknostressiä ja lisäävän teknoimua.

Mäkiniemi ym. 2017. Digitalisoituva koulu- hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja hyvinvointia.

"Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä" (Opetushallitus, 2014).

TPACK OPETTAJIEN TYÖKALUNA OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

TPACK

Teknologian opetuskäytön tueksi on kehitetty TPACK-malli, joka kuvaa opettajan teknologis-pedagogista sisältötietoa, eli sitä miten yhdistää mielekkääksi ja oppimista tukevaksi kokonaisuudeksi teknologia, pedagogia ja opetettava sisältö halutussa ympäristössä. Se toimii tukena opettajille niin ammatillisessa kehittymisessä, opetuksen suunnittelussa kuin oman toiminnan reflektoinnissa.

Koehler & Mishra. (2009) What Is Technological Pedagogical Content Knowledge?

Tässä mallissa

Sisältötiedolla tarkoitetaan opettajan tietoa opetettavasta asiasta.
Pedagogisella tiedolla tapoja opettaa.
Teknologisella tiedolla sitä, mitä välineitä voidaan oppimisen edistämiseen käyttää.

Nämä kolme pääelementtiä muodostavat välielementit:

pedagogisen sisältötiedon (miten yhdistää sisältö ja pedagogia parhaalla mahdollisella tavalla)
teknologis-pedagogisentiedon (miten yhdistää toisiaan tukevat teknologiat ja pedagogiat)
teknologisen sisältötiedon (tieto erilaisia sisältöjä tukevista teknologioista)

Kuvion keskellä on seitsemäs elementti Teknologis-pedagoginen sisältötieto, jossa yhdistyvät nämä kaikki.

Koehler & Mishra. (2009) What Is Technological Pedagogical Content Knowledge?

SUUNNITTELUUN, TOTEUTUKSEEN JA REFLEKTIOON

Henkilökohtainen TPACK-malli muuttuu ja kasvaa opettajan tietojen ja taitojen kasvaessa. Mallin mukaista tasaista osaamista joka osa-alueella voidaan ajatella ideaalina, mutta todellisuudessa jokaisen henkilökohtainen kuvio on erilainen ja muuttuva.

Opettajan tietotaito TPACK:n sisällä on alati kasvava kokemuksen ja koulutusten myötä, mutta sen tietoinen kasvattaminen on ammattillista kehittymistä. Omaa osaamista voi lähteä reflektoimaan yksittäisten osa-alueiden kautta; missä kohtaa kuviossa on omat vahvuudet, ja missä kehittämisen paikat?

Osaamisen laajentamisen pohjana on uusiin tapoihin tutustuminen, oman opetuksen suunnittelu huomoiden TPACK:n osa-alueet, opetuksen kokeilu, sekä reflektio siitä, mitkä tukivat oppimista ja loivat mielekkäitä kokonaisuuksia. TPACK-mallin ajatus on, että opetukseen tuotu teknologia tukee oppimista, eikä toimi pelkästään irrallisena lisänä.

Koh, Chai & Lim. (2017). Teacher Professional Development for TPACK-21CL: Effects on Teacher ICT Integration and Student Outcomes.

Tondeur ym. (2011). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence.

Valtonen ym. (2018). Differences in pre‐service teachers' knowledge and readiness to use ICT in education.

OPETTAJAN MUISTILISTA:

TVT-minäpystyvyys kasvaa positiivisilla kokemuksilla ja tuella.
Osallistu koulutuksiin, opi ja kehitä yhdessä kollegoiden kanssa, ja jaa omaa tietoasi eteenpäin.
Opetuksen suunnittelussa pidä mielessä TPACK:n osa-alueet ja sido teknologia tukemaan sisältöä ja pedagogiaa. Ota avuksi teknologian integroinnin arviointiväline tämän materiaalin lopusta (Sointu ym. 2015).
Etsi oma tyylisi ja itsellesi mielekkäitä tapoja sisällyttää tvt:tä opetukseen.
Suunnittele yhdessä kollegoiden kanssa. Erilaiset vahvuudet tukevat toisiaan.
Osallistu keskusteluun ja pyri vaikuttamaan koulussasi käytettäviin laitteisiin.
Taidot kehittyvät harjoittelun kautta. Valitse sopivia haasteita.

FAIL - first attempT in learning.

TEKNOLOGIAN INTEGROINNIN ARVIOINTIVÄLINE OPETTAJILLE

LÄHteet:

Ferrari, A. 2013. DIGCOMP: A Framework for Developing and Understanding Digital Competence in Europe. Publications Office of the European Union, 2013, European Union, 2013, Luxembourg.

Kaarakainen, MT., Kaarakainen, SS., Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2017). Digiajan peruskoulu 2017 - Tilannearvio ja toimenpidesuositukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 72/2017.

Kaarakainen, MT., Kivinen, O. & Vainio, T. (2018). Performance-based testing for ICT skills assessing: A case study of students and teachers’ ICT skills in Finnish schools. Universal Access in the Information Society, 17(2), pp. 349-360.

Koehler, M. J., & Mishra, P. (2009). What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1).

Koh, J. H. L., Chai, C.S. & Lim, W.Y. (2017). Teacher Professional Development for TPACK-21CL: Effects on Teacher ICT Integration and Student Outcomes. Journal of Educational Computing Research, 55(2), pp. 172-196.

Lee, Y. & Lee, J. (2014). Enhancing pre-service teachers' self-efficacy beliefs for technology integration through lesson planning practice. Computers & Education, 73, pp. 121-128.

Mäkiniemi, JP., Ahola, S., Syvänen, A., Heikkilä-Tammi, K. & Viteli, J. (2017). Digitalisoituva koulu- hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja hyvinvointia. TRIM Research Reports 24.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96.

Sointu, E., Valtonen, T., Kukkonen, J., Kärkkäinen, S., Koskela, T., Pöntinen, S., & Mäkitalo-Siegl, K. (2016). Quasi-Experimental Study for Enhancing Pre-Service Teachers’ TPACK. In Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (Vol. 2016, No. 1, pp.

Sokura, B. (2016). Learning to use office applications: Understanding the antecedents of adaptive IT use. Helsinki: Aalto University.

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, SS., Kaarakainen, MS., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019.

Tondeur, J., van Braak,J., Sang, G., Voogt, J., Fisser,P & Ottenbreit-Leftwich,A. (2012). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence. Computers & Education,Volume 59, Issue 1.

Valtonen, T., Kukkonen, J., Kontkanen, S., Mäkitalo-Siegl, K. & Sointu, E. (2018). Differences in pre‐service teachers' knowledge and readiness to use ICT in education. Journal of Computer Assisted Learning, 34(2), pp. 174-182.

Created By

Opendigi Joensuu

Appreciate

Credits:

Created with images by vinsky2002 - "toy star wars" • Rock'n Roll Monkey - "untitled image" • TheDigitalArtist - "hand human robot" • mojzagrebinfo - "children tv child" • TheDigitalArtist - "earth internet globalisation" • StartupStockPhotos - "children win success" • Hal Gatewood - "untitled image" • Janson_G - "robot isolated action figure" • andreas160578 - "computer retro old" • kaboompics - "man reading touchscreen" • Alexas_Fotos - "nobody is perfect motivation overhead projector" • JESHOOTS-com - "laptop woman education" • Charlie Solorzano - "untitled image" • kkolosov - "analysis biochemistry biologist" • Owen Beard - "untitled image"