Köpiksen Sykkelit kaupunkikulttuuria ja pyöräpersoonia

Kööpenhaminan keskusta, harmaan nihkeä ja tihkusateisen kolea maanantaiaamu, helmikuu 2017. Keskustan pikkukadut ovat ihmisistä lähes tyhjät, liikenne hiljentynyt aamuruuhkan jälkeen. Kaupungin arkipäivä on käynnistynyt toimistojen ja kivijalkaliikkeiden sisällä aamukahvien lämmittäessä tuottavuutta käyntiin. Ulos katujen varsille ovat jääneet kastumaan kaupunkilaisten kulkuvälineet. Suomalainen matkailija huomaa hetkessä Köpiksen leimallisen piirteen: pikkukatujen varret eivät niinkään ole täynnänsä taskuparkkeerattuja autoja tai viittoja isoihin parkkihalleihin, vaan näkymää hallitsevat polkupyörät. Pyöriä on parkissa joka paikassa, lyhtytolpat leimattuina lukituilla sykkeleillä, pieninä rykelminä siellä täällä, tai isoina pyöräparkkialueina. Polkupyöriä on kaikkialla näkökentässä, eri muodoissa ja versioina, persoonallisine yksityiskohtineen kuin edustamassa polkijoitansa.

Kööpenhaminan katumaisemassa ja kaupunkikulttuurissa pyörät ovat olleet pitkään keskeisessä asemassa. Vuonna 2016 polkupyörien määrä kaupungin keskustan liikenteessä ylitti ensi kertaa autojen määrän. Kööpenhaminassa toimivan automaattisen liikenteen seurantajärjestelmän mukaan polkupyöriä oli päivittäin keskustassa liikenteessä noin 265 000 kappaletta, verrattuna autojen 252 000 kappaleen määrään. Tilastolukujen taustalla ei ole sattuma, vaan kaupungin pitkään jatkunut voimakas investointi pyöräilyn edistämiseen keskustan suosituimpana kulkuvälineenä. Kööpenhaminassa on vuodesta 2005 lähtien investoitu yli 130 miljoonaa euroa pelkästään pyöräilyn infrastruktuurin kehittämiseen. Keskustan pyöräteitä on voimakkaasti laajennettu ja niille on tehty myös kokonaan omia väyliä ja siltoja. Kaupungin visiona on seuraavan vuosikymmenen aikana saada muutettua ydinkeskustassa laaja alue kokonaan autottomaksi, ja kehittää pyöräilystä Kööpenhaminan keskeinen kaupunki-identiteetin ydin, jatkeena jo nykyisen arkisen pyörämyönteisyyden tilalle.

Kööpenhamina haastaa jo Amsterdamia maailman pyöräilypääkaupunkina - hollantilaisiin liitetyn rennonletkeän pyöräboheemiuden sijaan skandinaavinen versio on vahvasti johdettu, suunniteltu ja toteutettu aktiivisesti yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkipyöräilyyn tehdyt isot panostukset ja pitkäkestoiset jatkosuunnitelmat ovat kaupungin kehittymistä tukevaa toimintaa, joka tähtää koko ajan väkimäärältään voimakkaasti kasvavan kaupungin pysyvän saasteettomampana, ruuhkattomampana ja asukkailleen viihtyisämpänä paikkana. Kööpenhaminassa halutaan kehittää nimenomaan ydinkeskustan toimivuutta ihmisille ja polkupyörä on ehdottomassa keskiössä liikenteen ja liikkumisen välineenä. Kaupunki on jo saanut kaksi kertaa peräkkäin maailman parhaan pyöräilykaupungin tunnustuksen yhdysvaltalaisen kestävän kehityksen Treehugger-järjestön osalta.

Kööpenhaminan katujen varsilla parkeissaan omistajia odottavat polkupyörät ovat selvästi omistajiensa persoonien jatkeita. Pyörien satulat, tupet ja pirrikellot on vaihdettu oman näköisiksi, erilaisten pyörätyyppien kirjo on ilahduttavan suuri. Pyörät ovat arkikäytössä usein hyvinkin kuluneita ja kostean ilmaston ruostuttamia, mutta samalla jotenkin mutkattoman mukavia. Mittariin on kertynyt ikää ja patinaa kuin polkijoihinsa, ollaan yhteisellä matkalla. Tanskalaisuuteen liitetty termi “hygge”, eräänlainen mukava kotoilu, näyttäytyy heidän pyörissäänkin selvästi. Köpiksen sykkelit kertovat olemuksellaan kaupungista, jossa ihmiset ovat etusijalla, polkupyörä käytetyin kulkuväline ja suunta ihmisen vauhdilla eteenpäin.

teksti ja kuvat Markku Honkala / Markku Honkala photography

Created By
Markku Honkala
Appreciate

Credits:

Markku Honkala photography

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.