Pelirajat'on 2016 TOIMINTAKERTOMUS

Sisältö

  1. Yhteenveto
  2. Strategia, missio & visio
  3. Vertaistuki
  4. Kehittämiskohteet
  5. Kokemusasiantuntijat & mentorit
  6. Koulutukset
  7. Ohjaajien tuki
  8. Seuranta & arviointi
  9. Yhteistyö
  10. Tiedottaminen & viestintä

1 Yhteenveto

Sosped säätiön Pelirajat’on-toiminnan päätavoite on ongelmallisesti pelaavien ja heidän läheistensä elämänlaadun parantaminen vapaaehtoisten toteuttaman vertaistuen avulla niin, että liiallisesta rahapelaamisesta aiheutuvat haitat vähenevät. Tarjolla on vertaisryhmiä, tukea puhelimessa ja verkossa, voimavarakursseja, lomia sekä keskustelutilaisuuksia. Lisäksi Pelirajat’on kouluttaa ja tukee vertaisohjaajia ja kokemusasiantuntijoita.

Vuoden 2016 aikana onnistuttiin laajentamaan Pelirajat’on-toimintaa ja saavuttamaan entistä parempi valtakunnallinen kattavuus.

Vertaisryhmiä järjestettiin yhteensä 33 (29 pelaajille, 4 läheisille) 14 kaupungissa. Ryhmiin osallistui yhteensä 201 henkilöä (miehiä 129, naisia 72), joista läheisiä oli 21. Vertaisryhmien osalta tavoitteena on kattaa pysyvästi 20 suurinta kaupunkia. Tavoitetta ei olla vielä täysin saavutettu. Viiden vuoden aikana ryhmiä on järjestetty 22 eri kaupungissa.

Kaupungit, joissa Pelirajat'on-vertaisryhmiä on toteutettu vuosina 2012-2016

Vertaistuen kattavuutta lisäsi merkittävästi yhdessä Peluurin kanssa toteutettava vertaispuhelin. Vertaispuhelimeen tulee tasaisesti soittopyyntöjä, palvelu saa asiakkailta hyvää palautetta ja vertaisohjaajat pitävät tehtävää mielekkäänä. Vuonna 2016 varattiin yhteensä 89 ensimmäistä soittoaikaa (71 pelaajille, 18 läheisille).

Kattavuutta pyrittiin lisäämään pilotoimalla vertaistukea verkossa. Keväällä kokeiltiin pelaajien ja läheisten verkkoryhmiä yhdessä Peluurin kanssa. Ryhmiin tuli kiitettävästi osallistujia, mutta kasvokkain tapahtuvien ryhmien malliohjelmaan pohjautuneessa toteutuksessa oli omat haasteensa eikä aktiivisuus ollut toivotun kaltaista varsinkaan pelaajien ryhmässä. Verkkoryhmien kehittämistä jatketaan vuonna 2017. Verkkoryhmistä viisastuneena syksyllä kokeiltiin onnistuneesti vertaistukea chat-keskusteluina. Vertaischat täytti verkossa tapahtuvalle vertaistuelle asetetut odotukset: nopea, keveä, helposti saavutettava, ei sitova. Kokeilua jatketaan vuonna 2017.

Voimavarakursseihin ja tuettuihin lomiin liittyvät tavoitteet eivät toteutuneet. Vuoden aikana järjestettiin yksi viisipäiväinen voimavarakurssi Kalajoella 16-21.5. Kurssille osallistui yhdeksän henkilöä. Syksyn voimavarakurssi ja molemmat lomajaksot jouduttiin perumaan vähäisten osallistujamäärien vuoksi.

Kehittämiskohteina oli ruotsinkielisten ja maahanmuuttajataustaisten tavoittaminen ja pelihaittatietouden ja vertaistuen tarjoaminen heille. Ruotsinkielistä vertaistukea voitiin tarjota vertaispuhelimen kautta sekä järjestämällä kolme ruotsinkielistä keskustelutilaisuutta Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Maahanmuuttajataustaisten tavoittamista edistettiin kartoittamalla olennaisia yhteistyötahoja, järjestämällä keskustelutilaisuus Irakin Työllistämisyhdistykselle sekä Tiltin kanssa VeTo-verkostolle aamukahvit teemalla Rahapelaaminen ja maahanmuuttajat.

Toiminnan tärkein voimavara on motivoituneet vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Vuoden aikana vertaistukea tarjosi eri tehtävissä 44 ohjaajaa, joista 12 toimi myös kokemusasiantuntijan roolissa. Kahdesta vertaisohjaajan peruskoulutuksesta valmistui yhteensä 18 uutta vertaisohjaajaa. Vertaisohjaamisen lisäksi vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti tiedottamiseen mm. antamalla haastatteluita ja markkinoimalla Pelirajat’on-palveluita omalla paikkakunnallaan.

Vuosi oli viestinnän näkökulmasta uudistumisen aikaa. Sen aikana otettiin käyttöön uusi graafinen ilme, uudistettiin verkkosivut ja painotuotteet, tuotettiin videoita toiminnan tueksi sekä julkaistiin uusintapainos 900 000 suomalaista – tositarinoita rahapelaamisesta –kirjasta.

Pelirajat’on-toiminnan kehittämishaasteena on ennen kaikkea tiedottaminen ja näkyvyys. Toiminnasta ja palveluista pitää pystyä tiedottamaan jatkuvasti, tehokkaasti ja monipuolisesti. Kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Haaste on lisäksi taloudellinen, sillä tiedottaminen maksaa. Työntekijöiden venyminen valtakunnallisesti kattavaan toimintaan on saavuttamassa kantokykynsä. Palveluiden kehittäminen ja laajentaminen vaativat jatkossa lisäresursseja.

Pelirajat’on toimi RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella ja henkilökunnan muodostivat päällikkö, suunnittelija, koordinaattori sekä viestintäsuunnittelija.

2 Strategia, missio & visio

Pelirajat’on on toiminut kaksi vuotta kohdennetulla toiminta-avustuksella. Keväällä 2015 toiminnalle kirjoitettiin strategia vuoden 2017 loppuun. Siinä painotettiin hankkeen loppuraportissa mainittuja kehittämistarpeita ja visioitiin tilannetta vuoden 2017 lopussa.

Strategiassa todettiin, että vertaistuelle on valtakunnallisesti enemmän tarvetta kuin mitä pelkästään vertaisryhmien kautta voidaan tarjota. Tämän vuoksi tavoitteeksi asetettiin sekä puhelimessa että verkossa tarjottavan vertaistuen kehittäminen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin ruotsinkielisten (pääkaupunkiseutu, Turku ja Pohjanmaa) ja maahanmuuttajataustaisten tavoittaminen mukaan Pelirajat’on-toimintaan. Läheisten osalta visioitiin läheisiä mahdollisesti paremmin tavoittavia keskustelu- ja infotilaisuuksia.

Kokonaisuudessaan strategia tähtää parempaan saavutettavuuteen ja valtakunnallisesti parempaan kattavuuteen:

  1. Monipuolista vertaistukea ja puhelin- ja verkkopalvelujen kehittämistä
  2. Läheisten vertaistukeen uusia muotoja (teemaryhmät, keskustelutilaisuudet)
  3. Vertaistukea sekä ruotsinkielisille että maahanmuuttajille

Pelirajat’on-toiminnan missioksi kirjattiin hyvä palvelu. Se tarkoittaa laadukasta, helposti saavutettavaa ja matalakynnyksistä vertaistukea valtakunnallisesti ympäri vuoden.

Visiossa todetaan, että tavoitteisiin on päästy, mikäli vuoden 2017 lopussa voidaan lausua seuraavaa:

  1. Vertaisryhmiä on tarjolla Suomen 20 isommassa kaupungissa. Ryhmät alkavat kaksi kertaa vuodessa (maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa) sekä tarpeen mukaan.
  2. Vertaispuhelin on tunnettu ja se palvelee ympäri vuoden.
  3. Verkossa tarjotaan vertaistukea chat-keskusteluina ympäri vuoden.
  4. Läheisille on tarjolla heille helposti saavutettavia vertaistuellisia palveluita.
  5. Vertaistuki tavoittaa myös ruotsinkielisiä ja maahanmuuttajia.
  6. Pelirajat’on on eri muodoissaan valtakunnallisesti tunnettu vertaistuen brändi rahapelaajille ja läheisille.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin uusia linjauksia tiedottamisen, koulutusten ja ryhmien toteuttamisen osalta. Jatkossa toiminnasta tiedotetaan ympäri vuoden. Uudet, joustavat palvelut (puhelin ja verkko) vaativat jatkuvaa tiedottamista ja ohjaajien etsimistä. Ohjaajien löydyttyä, pitää olla valmius järjestää useampia koulutuksia vuoden mittaan. Tulevaisuudessa vertaisohjaajia koulutetaan ja perehdytetään joustavasti ohjaamaan ryhmiä sekä toimimaan puhelimessa, verkossa, tukihenkilönä sekä kokemusasiantuntija ja mentorina. Kaikki vertaisohjaajat käyvät yhteisen peruskoulutuksen ja sen jälkeen perehtyvät oman kiinnostuksensa mukaan eri tehtäviin.

Ryhmiä voitaisiin toteuttaa määräaikaisten ryhmien lisäksi enemmän avoimina ja kurssimuotoisina teemaryhminä. Ryhmätapaamisten teemat olisivat etukäteen suunniteltu ja tapaamisiin voisi ilmoittautua oman kiinnostuksen mukaan ilman sitoutumista pidempään ryhmäprosessiin. Tämä voisi palvella sekä niitä paikkakuntia, joilla ei saada käynnistettyä määräaikaisiä vertaisryhmiä, että läheisiä, joita on ollut vaikeampia tavoittaa ryhmiin.

3 Vertaistuki

Pelirajat’on tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea valtakunnallisesti. Vertaistuella tarkoitetaan saman kokeneen ihmisen antamaa tukea toiselle oman kokemuksen pohjalta sitä hyödyntäen. Ohjaajina toimivat koulutetut vertaiset eivät ammattilaiset tai muut vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet henkilöt. Ohjaajat ovat itse entisiä pelaajia tai pelaajan läheisenä eläneitä. Ohjaamisesta ei makseta palkkiota, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen.

3.1 Vertaisryhmät

”Todella sain mitä hain. Ryhmä on antanut voimaa selvitä arjessa pelaamisen houkutuksilta, vaikka houkutuksia on paljon tarjolla.”

Pelirajat’on-vertaisryhmät on tarkoitettu niille, jolla on ongelmia rahapelaamisen kanssa. Vertaisryhmiä on myös läheisille. Ryhmissä saa ymmärrystä saman asian kanssa painivilta ja neuvoja tilanteen käsittelemiseen, arjessa jaksamiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen.

Vertaisohjaajien ohjaamat pienryhmät kokoontuvat kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan yhteensä 10-12 viikkoa. Ryhmät ovat tavoitteellisia ja ohjattuja. Osallistujat asettavat itse tavoitteet, vaikuttavat käsiteltäviin asioihin ja sisältöihin sekä arvioivat saamaansa hyötyä. Monesti ryhmäläiset toivovat jatkotapaamisia, minkä vuoksi malliohjelmaan kuuluu kaksi seurantatapaamista. Seurantatapaamisissa voi kertoa muulle ryhmälle miten oma matka on edennyt. Ryhmät ovat määräaikaisia, mutta osallistujilla on mahdollisuus osallistua toiseen peräkkäiseen ryhmään, jos he kokevat tarvitsevansa lisätukea ja hyötyvänsä ryhmätoiminnasta.

”Selkiytti omia ajatuksia. En syyllistä itseäni enää samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi oli hyvä kuulla, että ns. tunteiden vuoristorata vähän niin kuin kuuluu asiaan, kun on suhteessa pelaajan kanssa. Aiemmin ajattelin, että minussa on jokin vikana ja luon itse kaiken kaaoksen.”

Ryhmien malliohjelmat sisältävät vertaiskeskustelua eri teemoista, harjoitusten tekemistä sekä työvälineiden hyödyntämistä. Pelaajien ryhmissä käsiteltäviä teemoja ovat mm. pelaamisen syyt, seuraukset ja ratkaisut, muutostyö ja muutoksen ylläpitäminen, talous- ja velka-asiat, ihmissuhteet sekä jaksaminen ja hyvinvointi. Läheisten ryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat mm. pelaamisen vaikutukset, auttamisen ja tukemisen mahdollisuudet ja rajat, oma jaksaminen ja hyvinvointi sekä itsensä auttamisen keinot.

”Hallinta löytyi. Mieluisia kokoontumisiltoja. Hyvää sosiaalista yhteiseloa. Toivon paremmasta tulevaisuudesta.”

Vuonna 2016

  • Järjestettiin 33 vertaisryhmää (29 pelaajille, 4 läheisille) 14 eri paikkakunnalla. Uusina paikkakuntina mukaan saatiin Iisalmi ja Raahe.
  • Ryhmiin osallistui yhteensä 201 henkilöä (miehiä 129, naisia 72), joista läheisiä oli 21.
  • Aktiivisesti ryhmässä kävi noin 75 % osallistujista.
  • Yli 60 % osallistujista oli alle 45-vuotiaita.
  • Valtaosa löysi tiedon ryhmistä internetin kautta. Ryhmiin ohjaudutaan myös paikallisten ammattilaisten, Peluurin eri palveluiden, läheisten sekä lehtijuttujen ja –ilmoitusten kautta.
Vertaisryhmät, kaupungit ja kokoontumistilat vuonna 2016
”Voimaantumista, näkökulmaa ja etäisyyttä asiaan, työvälineitä omaan jaksamiseen ja asioista puhumiseen pelaajan kanssa.”

Aina ryhmiin ei osallistujia löydy riittävästi tiedottamisesta huolimatta. Näin kävi esimerkiksi syksyn osalta Mikkelissä ja Helsingissä läheisten ryhmien osalta.

Millaisia vaikutuksia vertaisryhmällä on ollut pelaajille?
”Valtavasti samoja ajatuksia ja tuntemuksia, mitä on itsekseen miettinyt. Huomannut että olemme kaikki samankaltaisia ja normaaleja ihmisiä. Sain lisää itseluottamusta ja opin tuntemaan itseäni paremmin. Sain voimia puhua vaikeista asioista ryhmän kautta läheisilleni.”
Millaisia vaikutuksia vertaisryhmillä on ollut läheisille?
”Sain mitä hain ja enemmänkin. Osasin odottaa vertaistukea ja kokemuksia muilta. Sen lisäksi tuli yllätyksenä, että olenkin yhtäkkiä itse keskipisteessä ja minun jaksamiseni on se, mihin keskitytään. Läheisenä olen tottunut ja turtunut siihen, että fokus (myös minun toimestani) on aina ongelmaisessa ja läheiset - jos heitä edes huomioidaan - ovat sivuroolin esittäjiä.”

3.2 Vertaispuhelin

Peluurin kanssa yhteistyössä toteutettavassa vertaispuhelimessa rahapeliongelmista kärsiville pelaajille ja läheisille on mahdollisuus keskustella vertaisohjaajan kanssa 1-3 kertaa. Soittoajan voi varata joko Peluurin tai Pelirajat’on-verkkosivujen kautta. Valtaosa soittoajoista tulee Peluurin kautta. Henkilön kanssa keskustellaan ennen soittoajan varaamista palvelusta ja elämäntilanteesta. Päätös ajan varaamisesta tehdään yhdessä ja henkilölle pyritään valitsemaan sopiva vertainen, jonka jälkeen vertaisohjaaja soittaa sovittuna aikana. Vertaisohjaajat ovat etukäteen ilmoittaneet itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivat soittoajat yhteiseen kalenteriin (enintään yksi puhelu viikossa).

”Vertaispuhelu sysäsi liikkeelle ja helpotti. Soitosta tuli psykologisesti hyvä olo, sellainen että välitetään ja jotain muutakin asia kiinnostaa.”

Vertaispuhelimessa toimi vuoden aikana 17 vertaisohjaajaa. Ohjaajista yksi vastasi ruotsinkielisistä ja yksi digipelaamiseen liittyvistä vertaispuheluista. Kaiken kaikkiaan puhelimeen on perehdytetty yhteensä 22 vertaisohjaajaa (14 entistä pelaajaa, 8 läheistä).

”Puhelu antoi uskoa ja luottamusta: ei ole yksin ja tästäkin voi selviytyä.”

Vuonna 2016 varattiin yhteensä 89 ensimmäistä soittoaikaa (71 pelaajille, 18 läheisille). Puheluista toteutui 78 ja valtaosan kanssa käytiin useampi kuin yksi puhelu. Ihmiset löysivät vuoden mittaan vertaispuhelimen entistä paremmin ja siitä saatu palaute oli positiivista:

”Sain apua ja tukea. Henkilö jonka kanssa keskustelun ymmärsi niin täydellisesti minua. Kuunteli minun itkua ja murheita.”

3.3 Vertaistuki verkossa

Rahapeliongelmista on mahdollista keskustella vertaisen kanssa myös verkon välityksellä. Valikoimissa on sekä kahdenkeskisiä chat-keskusteluita että ryhmämuotoista tukea.

Vertaisryhmät Heimo-palvelussa

Ryhmämuotoista vertaistukea pilotoitiin keväällä 2016 yhdessä Peluurin kanssa. Kokeilu toteutettiin Heimo-palvelussa, jonne luotiin Pelirajat’on-malliohjelmien mukaiset 10 kerran ryhmät sekä pelaajille että läheisille. Molemmissa ryhmissä oli kaksi vertaisohjaajaa ja heidän tukenaan myös Pelirajat’on-työntekijät sekä Peluurin asiakastyön koordinaattori.

Tiedottaminen onnistui hyvin: pelaajien ryhmään ilmoittautui 12 ja läheisten ryhmää 6 henkilöä eri puolilta Suomea. Läheisten ryhmästä kaikki ilmoittautuneet tulivat ryhmään mukaan. Pelaajien osalta ilmoittautuneista seitsemän tuli lopulta ryhmään.

”Sain vinkkejä, etenkin entinen pelaaja vierailullaan ryhmässä antoi toivoa, vastasi kysymyksiini! Huomasin myös että en ole enää niissä syvissä vesissä kulkeva. Olen lähentynyt pelaavan omaiseeni. Olemme yhdessä edenneet ja löytäneet ratkaisuja joiden uskon kantavan.”

Ryhmien kanssa otettiin joka viikko käsittelyyn yksi teema, jonka pohjalta keskusteltiin viikon varrella. Perjantaina keskusteluista tehtiin yhteenveto. Alun aktiivisuuden jälkeen ryhmien keskustelu hiipui ja vaati viikko viikolta yhä enemmän vertaisohjaajien ja työntekijöiden panosta ja ohjaamista. Useampi osallistujista jäi pois keskusteluista matkan varrella. Tämä korostui erityisesti pelaajien ryhmässä. Läheisten osalta kokeilu oli huomattavasti onnistuneempi. Tämä näkyi myös palautteissa. Läheisten ryhmästä palautetta antoi 4/6 osallistujaa, pelaajien ryhmästä ainoastaan yksi.

"Minusta tämänlaisena ryhmä on ollut hyvä. On ollut vetäjät, jotka kokoavat ajatukset yhteen ja vievät juttuja eteenpäin. On monipuolisesti näkökulmia ja vapaus kirjoittaa, miten itse on omassa välillä hektisessä elämässä ehtinyt ja milloin siltä tuntunut. Viikko per aihe on ollut hyvä.”

Pilotin jälkeen totesimme, ettei ryhmä tällä tavalla toteutettuna ollut kovin motivoiva tai toimiva eikä sitä enää syksyllä jatkettaisi. Tulevaisuutta ajatellen pohdittiin, että sitoutumista ja aktiivisuutta voisi lisätä esimerkiksi nopeuttamalla keskustelua ja ryhmäprosessia, vähentämällä tehtäviä ja pohdintakysymyksiä sekä parantamalla alustan soveltuvuutta mobiililaitteilla. Ryhmien kehittämistä jatketaan vuonna 2017 yhdessä Peluurin kanssa.

"Kuhunkin viikkoon yksinkertainen testi ja sen tuloksista, vaikka automaattisesti graafinen yhteenveto ryhmään, ja pari apukysymystä ohjaamaan keskustelua."

Vertaischat

Syksyllä 2016 käynnistettiin Pelirajat’on-verkkosivuilla vertaischat-kokeilu. Kokeilussa (16.11.-15.12) kaksi vertaisohjaajaa (entinen pelaaja ja läheinen) päivystivät pari tuntia viikossa. Kiinnostuneille tarjottiin matalan kynnyksen mahdollisuus keskustella ja kysellä rahapelaamiseen liittyen vertaiselta. Kokeilu osoittautui lupaavaksi ja sen aikana syntyi useampia hedelmällisiä keskusteluita. Vertaischatia päätettiin jatkaa myös vuonna 2017 ja tehdä siitä yksi pysyvä vertaistuen palvelu.

3.4 Voimavarakurssit

Pelirajat’on tarjoaa ongelmallisesti rahapelejä pelaaville ja heidän läheisilleen viisipäiväisiä voimavarakursseja kaksi kertaa vuodessa eri puolilla Suomea. Kurssille mahtuu yhteensä 14 täysi-ikäistä osallistujaa, jotka valitaan haastatteluiden perusteella.

Tavoitteena on tukea parhaillaan rahapeliongelman kanssa kamppailevia pelaamattomuuden alkuun sekä niitä, jotka ovat jo saaneet ongelman hallintaansa, mutta kaipaavat vielä vahvistusta ja tukea pelaamattomuudelleen. Kurssilla autetaan ymmärtämään liialliseen pelaamiseen liittyviä haittoja, käsittelemään pelaamista ja käymään läpi omaa pelihistoriaa sekä pohtimaan omia tavoitteitaan. Läheisiä autetaan näkemään ymmärtämään ongelmapelaamista ilmiönä ja sen erilaisia syitä ja syntymekanismeja sekä hahmottamaan läheisen omaa hyvinvointia sekä mahdollisuuksia ja rajoja peliongelmaisen tukijana.

Kurssin toteutuksesta vastaavat Pelirajat’on-työntekijät, kaksi kokemusasiantuntijaa sekä vierailevina luennoitsijoina pelihaittatyön ammattilainen, pari-/perheterapeutti sekä riippuvuuksia ymmärtävät mindfulness-ohjaaja ja liikunta-alan ammattilainen. Kurssit toteutetaan yhteistyössä MTLH ry:n kanssa.

Kevään voimavarakurssi pidettiin Hotelli Rantakallassa Kalajoella 16-21.5. Kurssille osallistui yhdeksän henkilöä: seitsemän pelaajaa ja kaksi läheistä, kaksi pariskuntaa.

”Lähtöpäivä Kalajoelta oli lauantai ja se oli ensimmäinen lauantai ainakin viiteen vuoteen, etten tiennyt missä ravataan 76-ravit eikä minua kyllä kiinnostanutkaan tietää.”

Vuoden toinen kurssi oli suunniteltu pidettäväksi Siilinjärvellä Kylpylä Kunnon Paikassa 24.-29.10. Kurssi jouduttiin peruuttamaan, koska sille ei saatu kurssipaikan toivomaa minimimäärää osallistujia.

3.5. Lomat

Pelirajat’on järjestää liikaa pelaaville sekä läheisille kaksi viisipäiväistä lomaa vuodessa MTLH ry:n tuella. Lomilla on monipuolinen, rentoutumiseen, liikuntaan ja terveystietoon painottuva ohjelma. Tämän lisäksi voi osallistua päivittäin kaksi tuntia kestävään ryhmätapaamiseen, jossa ongelmapelaamista ja peliriippuvuutta käsitellään eri näkökulmista. Loman tarkoituksena on vahvistaa peliongelmista toipuvien lomailijoiden tietoja ja toipumista aiheesta keskustellen. Lomaviikon ajan paikalla on Pelirajat’on-työntekijä sekä kokemusasiantuntija.

Lomien teemana vuonna 2016 oli Voimaa vertaisuudesta. Lomat suunniteltiin pidettäväksi toukokuussa Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella sekä syyskuussa Kylpylä Kunnon Paikassa Siilinjärvellä. Molemmat lomat jouduttiin perumaan liian pienten osallistujamäärien vuoksi.

3.6 Keskustelutilaisuudet

Pelirajat’on järjestää maksuttomia 2-3 tunnin keskustelutilaisuuksia rahapelaamisesta ja vertaistuesta eri puolilla Suomea. Tilaisuuksia pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja erityisesti niillä paikkakunnilla, jossa ei ole vertaisryhmiä.

Poimintoja keskustelutilaisuuksista

  • Viiden keskustelutilaisuuden sarja yhteistyössä Mikkelin A-klinikan kanssa.
  • Kolme läheisten teemailtaa yhteistyössä tieto- ja tukipiste Tiltin kanssa Helsingissä.
  • Kaksi keskustelutilaisuutta Iisalmessa teemalla Voiko rahapelaaminen olla ongelma?
  • Pelaajan ja läheisen selviytymiskeinot –infotilaisuus Kuopiossa yhteistyössä Kuopion kriisikeskuksen, Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry:n, Pelituen ja Kuopion Perheentalon kanssa.
  • Pelaako läheisesi liikaa rahapelejä? –keskustelutilaisuus Oulussa
  • Avoin keskustelutilaisuus ongelmallista rahapelaamista kohtaaville yhdessä Ylivieskan A-klinikan kanssa.

4 Kehittämiskohteet

4.1 Läheiset

Ongelmallisesti pelaavien läheisten tavoittaminen ja tukeminen on ollut jo pitkään Pelirajat’on-toimintaan kehittämiskohteena. Tiedossa olevaan tarpeeseen on pyritty vastaamaan monipuolistamalla vertaistuen muotoja.

Läheisten tavoittaminen vertaisryhmiin on ollut haasteellista. Vertaisryhmiä näyttää syntyvän ainoastaan isoimmissa kaupungeissa ja vahvan tiedottamisen avulla. Tilanne on sikäli hämmentävä, koska rahapeliongelmista kärsiviä läheisiä on monikertaisesti enemmän kuin ongelmallisesti pelaavia. Monesti läheiset eivät tiedosta omaa avun, tiedon ja tuen tarvettaan, vaikka stressaantuvatkin kohtuuttomasti selvitellessään pelaavan läheisen asioita ja huolehtiessaan perheen hyvinvoinnista ja toimeentulosta.

Vertaisryhmien lisäksi läheisillä oli mahdollisuus saada tietoa ja vertaistukea puhelimessa ja verkossa sekä avoimissa keskustelutilaisuuksissa Helsingissä, Kuopiossa, Mikkelissä ja Oulussa. Helsingin ja Oulun tilaisuudet olivat suunnattu erityisesti läheisille. Myös ruotsinkieliset tilaisuudet Helsingissä, Turussa ja Vaasassa olivat avoimia läheisille. Pelirajat’on ja kaksi kokemusasiantuntijaa olivat mukana työstämässä Tiltin julkaisemia Läheisten kokemuksia peliongelmista –kortteja.

4.2 Ruotsinkieliset

Pelirajat’on pyrkii lisäämään ruotsinkielisten tietoisuutta ongelmallisesta rahapelaamisesta, vertaistuesta ja siitä, että vertaistukea saa ruotsiksi puhelimen välityksellä. Yhteistyötä asian eteen tehdään valtakunnallisesti toimivan Peluurin kanssa.

Vuoden 2016 aikana järjestettiin ruotsinkielellä kolme avointa keskustelutilaisuutta rahapelaamisesta. Tilaisuuksiin osallistui työntekijöiden lisäksi ruotsinkielinen vertaisohjaaja. Helsingin (9.3.) ja Turun (7.4.) tilaisuudet järjestettiin yhdessä tiedotuskeskus Luckanin kanssa, Vaasan (11.5.) tilaisuus Pohjanmaan Kriisikeskus Valon kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 27 henkilöä.

Ruotsinkielinen vertaisohjaaja toimi vertaispuhelimessa koko vuoden. Tukipuheluita kertyi yhteensä neljän eri ihmisen kanssa. Lisäksi hän antoi kolme lehti- ja radiohaastattelua (YLE, Radio Extrem, Åbo Underrättelser).

4.3 Maahanmuuttajataustaiset

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tavoittaminen on yksi Pelirajat’on-toiminnan kehittämiskohteista. Tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua Pelirajat’on-toimintaan sekä lisätä tietoisuutta rahapeleistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla on korkeampi riski joutua rahapeliongelmiin. Rahapelien avulla saatetaan pyrkiä parantamaan taloudellista tai sosiaalista asemaa uudessa kotimaassa sekä auttamaan muualla asuvia perheenjäseniä. Tottumattomuus rahapeleihin ja normit, asenteet ja roolit saattavat nostaa riskiä sekä vaikeuttaa hoidon ja tuen piiriin hakeutumista.

Vuonna 2016 kartoitettiin olennaisia yhteistyötahoja, järjestettiin rahapelaamiseen liittyvä keskustelutilaisuus Irakin Työllistämisyhdistykselle (13.3., osallistujia 11) sekä toteutettiin yhdessä Tiltin kanssa VeTo-verkostolle (maahanmuuttajien vertaistoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto pääkaupunkiseudulla) aamukahvit teemalla Rahapelaaminen ja maahanmuuttajat (18.3., osallistujia 12). Syksyksi suunniteltu maahanmuuttajaryhmien vertaisohjaajien jatkokoulutus rahapelaamisesta siirtyi vuoteen 2017 muiden toimijoiden kiireiden vuoksi.

5 Kokemusasiantuntijat ja mentorit

Pelirajat’on kouluttaa ja välittää kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla oma omakohtaisten kokemusten kautta syntynyttä tietoa. Tätä tietoa on jäsennetty, syvennetty ja opittu hyödyntämään koulutusten ja vertaistoiminnan kautta. Kokemusasiantuntijat toimivat myös mentoreina eli tukevat oman kokemuksensa pohjalta aloittelevaa vertaisohjaajaa, vahvistavat vertaisohjaajan roolin ja tehtävän löytymistä sekä helpottavat ohjaajayhteisön jäseneksi tulemista.

Kokemusasiantuntijat

  • tietävät, millaista on pelata ongelmallisesti tai elämää ongelmallisesti pelaavan rinnalla
  • ymmärtävät syitä, seurauksia ja ratkaisuja
  • tietävät, millaista on toipua ja mitkä asiat ovat siihen vaikuttaneet
  • ovat oppineet kääntämään omia kokemuksiaan voimavaroiksi ja muiden hyödyksi
  • ovat valmiita kertomaan kokemuksistaan muille

Pelirajat’on-toiminnassa toimi vuoden aikana 12 koulutettua kokemusasiantuntijaa (9 entistä pelaajaa, 3 läheistä). Kokemusasiantuntijat

  • luennoivat yleisö- ja keskustelutilaisuuksissa, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä RAY:n työntekijöille
  • osallistuivat paneelikeskusteluihin, messuihin, Eläviin kirjastoihin ja koulutustilaisuuksiin (mm. yhteistyötahojen työntekijät ja vapaaehtoiset
  • olivat mukana toteuttamassa Pelirajat’on-toiminnan koulutuksia, perehdytyksiä, voimavarakursseja ja keskustelutilaisuuksia
  • antoivat lukuisia haastatteluita
  • toimivat uusien, aloittelevien vertaisohjaajien mentoreina

Kokemusasiantuntijatapahtumia järjestettiin vuonna 2016 noin 30. Poimintoja tapahtumista:

  • 2.2.2016 | Pelaaminen, viihdettä vai haittoja? -koulutus, Turku
  • 14.3.2016 | Kolikon kääntöpuoli – Rahapeliongelmat ja niissä auttaminen, Tampere
  • 25.4.2016 | Keskustelutilaisuus rahapeliongelmasta Saimaan kriisikeskukselle, Lappeenranta
  • 26.4.2016 | Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi, Turku
  • 10-11.5.2016 | Päihdepäivät, Helsinki
  • 1.9.2016 | Kokemusluento, Ksakki ry, Rovaniemi
  • 13.9.2016 | Kolikon kääntöpuoli – Rahapeliongelmat ja niissä auttaminen, Kajaani/THL
  • 15.9.2016 | Terveitä aamuja varuskunnassa -tapahtuma, Rovaniemi
  • 6.10.2016 | Pelaaminen, viihdettä vai haittoja? -koulutus, Raisio
  • 9.11.2016 | Ehkäisevän päihdetyön viikon verkosto, Oulun kaupunki
  • 10.11.2016 | Koulutus rahapeliriippuvuudesta (tunnistaminen & puheeksiotto), Oulun kaupunki
  • 22-23.11.2016 | Mielenterveysmessut, Helsinki

6 Koulutukset

Pelirajat’on etsii säännöllisesti uusia vertaisohjaajia ja järjestää heille vertaisohjaamiseen ja kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyviä koulutuksia. Samalla tarjotaan mielekäs tapa tukea kanssakulkijoita sekä aktiivinen vertaisohjaajien yhteisö, johon kuuluu lähes 80 ohjaajaa ympäri Suomea. Koulutuksissa ja perehdytyksissä on aina mukana työntekijöiden lisäksi myös yksi tai useampi kokemusasiantuntija.

Syksyllä käynnistettiin koulutuskokonaisuuden uudistaminen. Jatkossa eri vertaistuen muotoihin liittyvät koulutukset pyritään järjestämään joustavammin suhteessa vuosikelloon ja talous- ja henkilöresursseihin. Lisäksi erillisiä nimekkeitä yksinkertaistettiin. Jatkossa vertaisohjaaja-nimike viittaa kaikkeen Pelirajat’on-toiminnan puitteissa tarjottavaan vertaistukeen. Koulutusuudistus valmistuu vuoden 2017 aikana.

6.1 Vertaisohjaajan peruskoulutukset

Vertaisohjaajan peruskoulutus antaa valmiudet toimia vertaisohjaajana ja ohjata omaa vertaisryhmää omalla paikkakunnalla. Peruskoulutuksen jälkeen on mahdollisuus kouluttautua ohjaajaksi vertaispuhelimeen tai verkkoon, kokemusasiantuntijaksi sekä mentoriksi.

”Antoisaa oli nähdä aitoa elämän iloa ihmisten kasvoilta. Opin paljon itsestäni ja sairaudestani. Opin ryhmässä työskentelyä ja sain paljon työkaluja mitä käyttää.”

Ohjaajiksi etsitään ihmisiä, joilla on omakohtainen kokemus ongelmallisesta rahapelaamisesta tai läheisenä elämisestä. Sen lisäksi edellytetään täysi-ikäisyyttä, tasapainoista elämäntilannetta, joka mahdollistaa toisen tukemisen, halua ja innostusta osallistua koulutukseen ja ohjata omaa ryhmää sekä sitoutumista ainakin yhden ryhmän ohjaamiseen ja työnohjaukseen. Pelaajaohjaajilta edellytetään kuuden kuukauden pelaamattomuutta.

”Oma ajattelutapa avartui roimasti. Kokemusten jakaminen ja saadut neuvot sekä käytännön ohjeet ja materiaalit auttavat pitkälle oman ryhmän aloittamiseen.”

Peruskoulutus koostuu kahdesta viikonlopusta sekä niiden välissä tehtävistä kotitehtävistä. Koulutuskokonaisuus on 54 tuntia (2 opintopistettä): alkukeskustelu (2 tuntia), lähijaksot (30 tuntia), kotitehtävät & yhteydenpito (22 tuntia). Lähijaksojen sisältöinä ovat Pelirajat’on-toimintamalli, ryhmänohjaajan perustaidot, vapaaehtoisena ja vertaisena toimiminen sekä ongelmallinen rahapelaaminen. Koulutus sisältää lyhyiden alustusten ja kotitehtävien lisäksi yhteistä keskustelua ja pohdintaa, ryhmätöitä, kokemusten jakamista sekä ohjaamisen harjoittelua ja kokeilemista käytännössä. Kouluttajina toimivat Pelirajat’on-työntekijöiden lisäksi kaksi kokemusasiantuntijaa (pelaaja ja läheinen) sekä vierailevana luennoitsijana riippuvuusasiantuntija Matti Nokela.

”En ole pitkään tuntenut niin syvästi kuin koulutuksessa. Pelirajat’on-porukka tuntui perheeltä, johon haluaa kuulua.”

Vuonna 2016 järjestettiin kaksi peruskoulutusta, joista valmistui yhteensä 18 uutta vertaisohjaajaa.

Vertaisohjaajan peruskoulutus 8 (13-14.2. ja 5-6.3.) Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä. Koulutuksesta valmistui yhdeksän ohjaajaa, joista yksi oli läheinen. Ohjaajat tulivat Helsingistä, Iisalmesta, Joensuusta, Lappeenrannasta, Riihimäeltä, Oulusta, Salosta, Tampereelta ja Vantaalta.

Vertaisohjaajan peruskoulutus 9 (19-21.8. ja 9-11.9.) Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä. Koulutuksesta valmistui yhdeksän ohjaajaa, joista yksi oli läheinen. Ohjaajat tulivat Hyvinkäältä, Joensuusta, Kolarista, Lempäälästä, Muhokselta, Oulusta, Raahesta ja Savonlinnasta.

”Koulutus synnytti halun auttaa ihmisiä parantamaan itsensä, sen sijaan että taistelisi tuulimyllyjä vastaan ja yrittäisi pelastaa pelurin”

6.2 Vertaispuhelimen ja verkkovertaistuen perehdytykset

Pelirajat’on perehdyttää vertaisohjaajat erikseen sekä puhelimessa että verkossa tapahtuvaan vertaistukeen. Ohjaajat ovat käyneet vertaisohjaajan peruskoulutuksen sekä monille on kertynyt kokemusta muusta vertaisohjaamisesta. Perehdytyksissä käydään läpi puhelin- ja verkkotyön erityispiirteitä ja linjauksia, tutustutaan työvälineisiin sekä harjoitellaan ohjaamista käytännössä.

Vuoden 2016 aikana järjestettiin viisi perehdytystä

  1. Verkkovertaistuen perehdytys Heimo-ryhmäpilottiin 18.3. (4 vertaisohjaajaa: 2 pelaajaa, 2 läheistä)
  2. Vertaispuhelimen perehdytys 9.4. Helsingissä (3 vertaisohjaajaa: 3 pelaajaa)
  3. Vertaispuhelimen perehdytys 14.10. Helsingissä (3 vertaisohjaajaa: 1 pelaaja, 2 läheistä)
  4. Verkkovertaistuen perehdytys vertaischattiin 31.10. (2 vertaisohjaajaa: 1 pelaaja, 1 läheinen)
  5. Vertaispuhelimen perehdytys 13.11. Rovaniemellä (3 vertaisohjaajaa: 3 pelaajaa)

6.3 Kokemusasiantuntija ja -mentorikoulutus

Kokemusasiantuntija- ja mentorikoulutus antaa vertaisohjaajille valmiuksia ja taitoja toimia kokemusasiantuntijana ja mentorina eli kertoa omasta kokemuksesta eri paikoissa ja tilanteissa sekä toimia aloittelevien vertaisohjaajien tukijana eli mentorina. Koulutuksena aikana pohditaan mitä kokemusasiantuntijuus ja mentorointi on, harjoitellaan ja muokataan omaa tarinaa ja esiintymistä sekä käydään läpi käytäntöjä. Koulutukseen osallistuvat ovat saaneet vertaisohjaamisen valmiudet ja rahapeliongelmaan liittyvän tiedon peruskoulutuksessa sekä kerryttäneet kokemusta vertaisohjaamisesta.

Pelirajat’on järjesti vuonna 2016 yhden kokemusasiantuntija- ja mentorikoulutuksen. Se pidettiin kahtena viikonloppuna 16-17.1. ja 30-31.1. Sospedin tiloissa Helsingissä. Koulutuksesta valmistui kuusi kokemusasiantuntija-mentoria: 4 entistä pelaajaa, 2 läheistä. Kouluttamisesta vastasivat Pelirajat’on-työntekijät sekä kokemusasiantuntija.

6.4 Täydennyskoulutus- ja virkistysviikonloput

Ohjaajille järjestetään kaksi kertaa vuodessa täydennyskoulutusviikonloppuja, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Virkistystapaamiset järjestetään täydennyskoulutusten yhteydessä. Täydennyskoulutuksissa jaetaan vertaisohjaamisen kokemuksia, käydään työnohjauksellisia keskusteluita, opitaan uutta sekä tuetaan eri koulutuksissa olleiden ohjaajien ryhmäytymistä ja ohjaajayhteisön syntymistä. Ohjaajat voivat itse vaikuttaa viikonloppujen ohjelmaan.

Tukholman risteily 10-12.6.2016 (osallistujia 20). Työskentelyä pienryhmissä sekä työnohjauksellisia keskusteluita. Teemoina mm.

  • Mikä vapaaehtoistyössä on ollut antoisaa ja palkitsevaa, mikä haastavaa ja turhauttavaa?
  • Mitä voisimme tehdä Pelirajat’on-toiminnassa toisin tai paremmin?
  • Käytännön työvälineisiin tutustumista: Läheisten kortit, huolipäiväkirja sekä Repsahdus vai lipsahdus? -teemakeskustelu

Kulttuurikeskus Sofia 14-16.10.2016 (osallistujia 22). Täydennyskoulutuksesta vastasi Takuusäätiö, joka järjesti ohjaajille heidän toiveisiin ja tarpeisiin räätälöidyn TalousTsemppari-koulutuksen. Ohjaajat saivat yleistä tietoa velkaongelmasta, palveluista ja avun tarjoajista sekä vastauksia täsmäkysymyksiin. Yhdessä hahmoteltiin esimerkkitapausten avulla velkatilanteen selvittelyä, erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja sekä maksukykyä. Lisäksi viikonlopun aikana käytiin työnohjauksellisia ryhmäkeskusteluita sekä tutustuttiin uusiin materiaaleihin.

7 Ohjaajien tuki

Vertaisohjaajien työtä ja jaksamista tuetaan säännöllisellä työnohjauksella. Työnohjauksissa käsitellään vertaisohjaamisen onnistumisia ja haasteita. Työnohjaus on myös oman vapaaehtoistoiminnan ja siihen liittyvien tilanteiden, tuntemusten ja toimintatapojen tutkimista, arviointia ja kehittämistä.

Työnohjauksen linjaukset

  • Ohjaajien kanssa käydään kolme työnohjauspuhelua ryhmän aikana. Puhelimessa, verkossa ja kokemusasiantuntijoina toimivien kanssa käydään 1-2 puhelua kauden aikana. Työnohjausta saa tarvittaessa enemmänkin.
  • Työntekijät ovat käytettävissä virka-aikaan sekä kiireellisissä asioissa myös sen ulkopuolella.
  • Työntekijät vierailevat kerran kussakin vertaisryhmässä.
  • Kevät- ja syyskauden päätteeksi ohjaajilta pyydetään kirjallinen palaute, jonka pohjalta käydään arviointi- ja jatkokeskustelu.
  • Ohjaajien vertaistukena on suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia toisten ohjaajien ja työntekijöiden kanssa.
  • Uusi vertaisohjaaja saa halutessaan tuekseen kokeneemman ohjaajan eli mentorin.

Jaksamista tuetaan myös täydennyskoulutus- ja virkistysviikonlopuilla kaksi kertaa vuodessa sekä mahdollisuudella perehtyä muihin vertaisohjaamisen tehtäviin

8 Seuranta ja arviointi

Toiminnan toteutumisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraamisesta ja arvioimisesta vastaavat työntekijät. Työhön osallistuvat omalta osaltaan vapaaehtoiset vertaisohjaajat, ryhmiin ja muuhun vertaistukeen osallistuvat henkilöt sekä yhteistyökumppanit. Työntekijät keräävät säännöllisesti seurantatietoa arvioinnin ja kehittämisen tueksi koulutuksista, vertaistukitoiminnasta, kokemusasiantuntijatoiminnasta sekä viestinnästä.

Vertaisohjaajien näkemyksiä kerätään säännöllisesti koulutuksissa, työnohjauksissa, palaute- ja arviointikeskusteluissa, täydennyskoulutus- ja virkistysviikonlopuissa, vierailujen ja tapaamisten yhteydessä sekä ohjaajien Facebook-ryhmässä. Vertaisryhmiin ja muuhun vertaistukeen osallistuneiden ihmisten näkemyksiä toiminnasta, tuloksista ja vaikutuksista kerätään palautelomakkeilla sekä työntekijöiden arviointivierailujen yhteydessä. Vapaaehtoisilta ja toimintaan osallistuneilta saatu tieto on olennaisessa osassa toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa.

Viestinnän onnistumista arvioidaan seuraamalla mm. yhteydenottoja, medianäkyvyyttä sekä erilaisia tilastoja (Facebook, Twitter, Google Analytics). Ryhmistä ja koulutuksista kiinnostuneiden yhteydenottoja seuraamalla kertyy tietoa siitä, mistä päin Suomea yhteydenotot tulevat. Näin saadaan kuvaa myös tiedottamisen tehokkuudesta ja kattavuudesta. Viestintäsuunnittelija seuraa, missä medioissa Pelirajat’on on ollut esillä.

9 Yhteistyö

Pelirajat’on tekee laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Kahdeksan toimijan kanssa on laadittu yhteistyösopimukset. Yhteistyösopimuksissa sopijaosapuolten vastuita on kuvattu seuraavalla tavalla:

Sosiaalipedagogiikan säätiö (Pelirajat’on)

  1. Koordinoi valtakunnallista Pelirajat’on-toimintaa
  2. Vastaa toiminnan taloudesta, toteuttamisesta, kehittämisestä, arvioinnista ja laadunseurannasta
  3. Kouluttaa vertaisohjaajia
  4. Huolehtii vertaisohjaajien täydennyskoulutus- sekä virkistystoiminnasta
  5. Vastaa vertaisohjaajien tuesta ja työnohjauksesta

Sopijaosapuoli

  1. Vuokraa vertaisryhmän kokoontumistilan Pelirajat’on-toiminnan käyttöön
  2. Tiedottaa alueellaan Pelirajat’on-ohjaajakoulutuksesta sekä vertaistoiminnasta yhteistyössä Pelirajat’on-työntekijöiden kanssa
  3. Osallistuu vertaisohjaajien tukemiseen yhteistyössä Pelirajat’on-työntekijöiden kanssa
  4. Arvioi ja kehittää Pelirajat’on-toimintaa yhteistyössä Pelirajat’on-työntekijöiden kanssa

Pelirajat’on osallistuu rahapelihaittatoimijoiden verkostoon sekä Päijät-Hämeen pelihaittojen ehkäisyn seutukoordinaatioryhmään. Yhteistyökumppaneille järjestettiin kolme ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyvää koulutuksellista keskustelutilaisuutta (25.4. Saimaan kriisikeskus, 27.4. P-Karjalan kriisikeskus, 2.5. Länsi-Suomen RAY:n tekijät). Tilaisuuksissa oli läsnä myös kokemusasiantuntijoita.

10 Tiedottaminen ja viestintä

Vuosi oli viestinnälle uudistamisen aikaa. Sen aikana otettiin käyttöön uusi graafinen ilme sekä painotuotteissa että digitaalisessa markkinoinnissa.

Syksyllä ilmestyi toivottu uusintapainos julkaisusta 900 000 suomalaista – tositarinoita rahapelaamisesta. Siihen on koottu viisi läheisen ja seitsemän pelaajan selviytymistarinaa. Tarinoista seitsemän on uusia. Tarinat ovat luettavissa myös pelirajaton.fi –sivustolla. Samalla uudistettiin Pelirajat’on-kuvapankki. Valokuvaaja Anna Autio kuvasi myös vertaisohjaajien henkilökuvia, joita voidaan ohjaajien suostumuksella käyttää toiminnan markkinoinnissa.

Verkkosivusto uudistettiin loppuvuodesta. Sivustoa päivitettiin visuaalisesti ja mobiililaitteiden käyttäjät huomiotiin aikaisempaa paremmin. Samalla uudistui myös printtipuoli. Pelirajat’on sai uuden Sospedin graafisen ilmeen mukaisen yleisesitteen, ryhmäflyerin ja julisteen. Materiaalia jaettiin vuoden mittaan työntekijöiden ja vertaisohjaajien toimesta erilaisissa tilaisuuksissa, koulutuksissa sekä ongelmallisesti pelaavia ja heidän läheisiään kohtaaville ammattilaisille. Suurimmat yleisötapahtumat olivat Päihdepäivät toukokuussa ja Mielenterveysmessut marraskuussa.

Vuoden aikana tuotettiin neljä videota vertaisohjaajien koulutuksia ja vertaisryhmiä varten sekä muiden pelihaittatoimijoiden käyttöön.

  1. Läheinen: läheisryhmän vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija kertoo selviytymistarinansa
  2. Pelaaja: pelaajien vertaisryhmän vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija kertoo selviytymistarinansa
  3. Peliongelma: riippuvuusasiantuntija Matti Nokela kertoo pääpiirteet rahapeliriippuvuudesta ja siitä selviytymisestä
  4. Luento rahapeliriippuvuudesta: riippuvuusasiantuntija Matti Nokelan luento rahapeliriippuvuudesta vertaisohjaajille

Pelirajat’on osallistui rahapelihaittojen viestintäverkostoon, joka toimii muun muassa parantaakseen rahapelaamiseen ja rahapelihaittoihin liittyvää julkista keskustelua. Verkosto julkaisi 14.10. Journalismin päivänä yhteisen vetoomuksen eettisen rahapeliuutisoinnin puolesta sekä laati verkostolle alustavan viestintästrategian vuodelle 2017. Verkostoon kuuluvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus, Kehittämiskeskus Tyynelä, Sosped säätiö, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Peliklinikka ja THL.

Vuoden aikana markkinoitiin vertaisohjaajakoulutuksia, vertaisryhmiä, vertaispuhelinta, vertaistukea verkossa, tuettuja lomia ja voimavarakursseja ostetuilla lehti-ilmoituksilla ja Facebook-mainonnalla. Lisäksi ilmaista markkinointia toteutettiin omille verkostoille postitse, sähköpostitse sekä sosiaalisen median avulla.

Lehtiartikkeleiden tuottamisessa vertaisohjaajilla oli suuri panos. He antoivat haastatteluja omin ehdoin aikakausi- ja sanomalehtiin, radioon ja televisioon. Artikkeleita tuotettiin omin voimin muutamia kaupunkilehtiä varten. Ohjaajien panos oli merkittävä myös paikallisessa ja valtakunnallisessa markkinoinnissa. He ottivat aktiivisesti yhteyttä paikkakuntansa toimijoihin kertoakseen alkavista vertaisryhmistä sekä jakoivat ryhmien mainoksia eri toimipisteisiin.

Pelirajat’on-uutiskirje julkaistiin neljä kertaa. Sen sisällöt koostuivat toiminnan markkinoinnista, tarinoista ja ajankohtaisista asioista. Uutiskirjeellä on tällä hetkellä noin 500 tilaajaa.

Pelirajat'on - vertaistukea rahapelaajille & läheisille

Made with Adobe Slate

Make your words and images move.

Get Slate

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.